Virkojen perustaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle

Kuntalain 87 §:n mukaan virka perustetaan sellaisia tehtäviä varten, joissa käytetään julkista valtaa. Peruskoulun henkilöstöstä säädetään perusopetuslain (628/1998) 37 §:ssä, jonka mukaan opetuksen järjestäjällä tulee olla opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Lukion henkilöstöstä säädetään lukiolain (714/2018) 57 §:ssä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Ammatillisen koulutuksen henkilöstöstä säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 118 §:ssä, jonka mukaan koulutuksen järjestäjällä tulee olla koulutuksen järjestämistapa huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. Oppilas- ja opiskelijamäärän kasvaessa perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa tarvitaan lisää luokanopettajan, peruskoulun lehtorin ja lukion lehtorin virkoja. Myös ammatillisessa koulutuksessa opiskelijamäärä kasvaa ja tarvitaan lisää opinto-ohjaajan virkoja. Erityisopettajien ja erityisluokanopettajien virkoja tarvitaan erityisopetuksessa olevien oppilas- ja opiskelijamäärien kasvaessa ja siten oppimisen tuen tarpeen kasvaessa. Virkojen perustamisen myötä tuntiopettajien tarve vastaavasti vähenee, jolla edistetään opettajistotilanteen vakiintumista. Peruskouluihin ja lukioihin perustettavaksi esitettävillä apulaisrehtorin viroilla lisätään johtamisresurssia. Oppilas- ja opiskelijamäärän kasvaessa pedagogisen johtamisen, henkilöstö- ja talousjohtamisen sekä hallinnollisten tehtävien määrä kasvaa. Apulaisrehtorin virkoja esitetään perustettavaksi peruskouluihin ja lukioihin, joiden organisaatiota uudistetaan siten, että henkilöstö jakautuu kahteen alayksikköön, joita johtavat apulaisrehtorit. Johtamisresurssia lisäämällä esihenkilön suorien alaisten määrä koulussa vähenee. Ammatilliseen koulutukseen perustettavaksi esitettävillä koulutuspäällikön viroilla lisätään Stadin ammattiopiston esihenkilö- ja johtamisresurssia, jolloin suorien alaisten määrä kampuksilla vähenee. Tämä mahdollistaa aiempaa paremman esihenkilötuen opettajille, joiden esihenkilöinä koulutuspäälliköt toimivat. Lukion lehtori, luokanopettaja, erityisopettaja, peruskoulun lehtori, erityisluokanopettaja, opinto-ohjaajaa, apulaisrehtori, lukion apulaisrehtori ja koulutuspäällikkö käyttävät julkista valtaa oppilaita ja opiskelijoita koskevissa asioissa, kuten oppilasarvioinnissa. Suurimmissa kouluissa esihenkilönä toimiva apulaisrehtori ja lukion apulaisrehtori sekä ammatillisessa koulutuksessa koulutuspäällikkö käyttävät julkista valtaa myös henkilöstöä koskevissa asioissa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioon sisältyy määräraha perustettaviksi esitettäville viroille. Hallintosäännön 12 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan henkilöstöjohtaja päättää tehtävien vaativuusluokittelusta ja tarkastusjohtajaa lukuun ottamatta siihen perustuvasta palkasta, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei henkilöstöjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle. Perustettaviksi esitettyjen virkojen tehtäväkohtaiset palkat määräytyvät kunta-alan opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) määräysten ja tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteella. Hallintosäännön 8 luvun 1 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää viran perustamisesta.

Virkojen perustaminen kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle

Päätös

Asiakirjan teksti

Esittelijän perustelut

Päätösehdotus