Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Veli-Pekka Dufvan aloitteesta koskien kouluPT- ja liikuntacoach-toiminnan säilyttämistä Helsingissä

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Veli-Pekka Dufvan ja 25 muun allekirjoittaneen aloitteesta, että Helsinki selvittää mahdollisuudet turvata kouluPT- ja liikuntacoach-toiminnan jatkumisen kaupungin omalla rahoituksella siten, että toiminta voidaan säilyttää osana helsinkiläisten koulujen arkea: Yhteenveto Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä tärkeänä. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella edistetään oppijoiden liikkumista ja hyvinvointia monipuolisesti eri toimenpitein. Toimenpiteillä pyritään laajaan, kaikki oppijat tavoittavaan vaikuttavuuteen. Liikkumisen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen oppilaitoksissa ja kouluissa sekä liikkumista edistävien palveluiden tarjoaminen oppijoille tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia, kouluun ja opintoihin kiinnittymistä sekä oppimista. Kasvatus- ja koulutuslautakunta tukee nykyisiä perusopetuksen ja toisen asteen liikkumisen edistämisen toimia, joilla pyritään tavoittamaan kaikki oppijat vain osalle kohdentuneiden toimien sijaan. KouluPT- ja liikuntacoach-toiminta päättyi lukuvuoden 2025–2026 lopussa hankkeen päätyttyä. Hankkeen päättymisen jälkeen perusopetuslakiin on lisätty velvoite edistää liikunnallista elämäntapaa jokaisessa koulussa. Tämän vuoksi jokaiseen kouluun on perustettu liikunnallista elämäntapaa edistävä tiimi. Ratkaisun etuna on, että liikunnallisen elämäntavan edistäminen ei kohdistu enää yksittäisiin hankkeisiin tai kouluihin, vaan siitä muodostuu koko kaupungin kattava toimintamalli. Näin pystymme levittämään hyviä käytäntöjä ja vahvistamaan liikunnallisen elämäntavan edistämistä kaupungin kaikissa kouluissa. KouluPT- ja liikuntacoach-toiminta kevääseen 2026 asti Perusopetuksen kouluPT-toiminta ja toisen asteen liikuntacoach-toiminta päättyivät lukuvuoden 2025–2026 lopussa. KouluPT-toiminta kuului perusopetuksen tarveperustaisen rahoituksen piiriin ja liikuntacoach-toimintaa rahoitettiin ulkopuolisella hankerahoituksella sekä osittain kaupungin omarahoituksella. KouluPT- ja liikuntacoach -toiminnalle ei ole kohdennettu resursseja talousarvioissa syksystä 2026 eteenpäin. Liikkumista edistävä toiminta perusopetuksessa 1.8.2026 voimaan astuneen perusopetuslain muutoksen myötä perusopetuksessa edistetään koko koulun voimin entistä vahvemmin lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa sekä korostetaan liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntaitona. Liikunnallista elämäntapaa edistetään koulupäivien aikana oppituntien toiminnallisuutta vahvistavilla ja välituntien liikkumista edistävillä ratkaisuilla, erilaisissa siirtymätilanteissa ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa sekä tukemalla koulumatkaliikkumista. Liikunnallista elämäntapaa edistetään myös aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä kerho- ja harrastustoiminnalla. Kouluissa laaditaan liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi koulukohtainen suunnitelma osana lukuvuosisuunnitelmaa ja jokaiseen kouluun luodaan liikunnallista elämäntapaa edistävä tiimi, joka koordinoi ja edistää koulun liikunnallista toimintakulttuuria. Koulujen liikunnallista toimintakulttuuria ja Move!-mittauksiin kytkeytyvää lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn edistämistä kehitetään Liikkuva koulu ja Move! -hankkeen ulkopuolisella hankerahoituksella (1.8.2026-31.7.2027, 70 000 €). Hankkeessa toteutetaan Move!-mittauksiin liittyvää kehitystyötä ja tuetaan kouluja liikunnallisen elämäntavan lakimuutoksen toimeenpanossa. Move!-kehitystyötä tehdään myös osana Helsingin hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029 ja yksi hyvinvointisuunnitelman keskeisistä tavoitteista on, että vähän liikkuvien lasten ja nuorten osuus Helsingissä vähenee. Perusopetuksen opiskeluhuollolle pilotoidaan ja jalkautetaan lukuvuoden 2026–2027 aikana liikkumisen puheeksioton mini-interventiomalli (LMI-malli) sekä kehitetään liikkumisen palveluohjausta yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Myös kouluvalmentajien ja koulunuorisotyöntekijöiden roolia välituntien aikaisen liikkumisen lisääjänä on vahvistettu. Kouluvalmentajat ja koulunuorisotyöntekijät voivat lisäksi yhdessä ohjata perusopetuksen oppilaita liikunnallisten harrastusten pariin. Harrastamisen Suomen malli tarjoaa Helsingissä lasten ja nuorten toiveisiin perustuvia monipuolisia maksuttomia harrastuksia koulupäivän yhteydessä. Harrastukset on jaoteltu liikunnallisiin, kulttuurisiin sekä digitaalisiin ja muihin harrastuksiin. Lisäksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan Vimma-liikunta ja nuorisopalvelut järjestävät matalan kynnyksen liikuntaharrastuksia perusopetusikäisille. Helsingissä järjestetään myös kaikille Helsingin kouluille suunnattua oppilasurheilutoimintaa ja koulujen kilpailuja. Perusopetuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa lasten ja nuorten liikkumisen, Move!-mittausten polun sekä liikkumisen palveluohjauksen edistämiseksi. Liikkumista edistävä toiminta toisella asteella Kaupungin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa edistetään liikkumista toiminnallisten opetusmenetelmien avulla sekä lisäämällä oppituntien tauottamista. Oppilaitoksissa tuetaan myös taukojen aikaista liikkumista. Lukioissa liikkumista tukevaa toimintaa on mahdollista järjestää opettajien toimesta talousarvion puitteissa. Sisätilojen monipuolisen hyödyntämisen lisäksi toisen asteen oppilaitosten pihoille suunnitellaan ja toteutetaan liikuntalaitteita ja liikkumista edistävää ympäristöä yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Kaupunkipyörien sijoittamisella oppilaitosten läheisyyteen tuetaan koulumatkaliikkumisen edistämistä. Huoltajainfoilla vahvistetaan huoltajien ymmärrystä liikunnallisen elämäntavan hyödyistä oppimiselle ja mielen hyvinvoinnille. Kaikissa oppilaitoksissa on käytössä liikkumisen puheeksioton mini-interventiomalli (LMI-malli), jossa opiskelijoiden kanssa käytävän keskustelun avulla opiskelijoita kannustettaan liikkumisen lisäämiseen ja oman hyvinvointiosaamisen kehittymisen vahvistamiseen. Oppilaitosten opiskeluhuoltohenkilöstö, ja lukioiden osalta myös muuta henkilöstöä, on koulutettu mallin käyttöön. Ulkopuolisella hankerahoituksella (1.1.-31.12.2026 39 000 €) kehitetään palveluohjauksen malli, jossa opiskelijan kanssa käydyn LMI-mallin keskustelun perusteella varmistetaan palveluohjaus kaupungin liikuntapalveluihin tai nuoren omaehtoiseen liikkumiseen. Hankkeessa arvioidaan ja kehitetään myös liikkumisen ja liikunnan yhdenvertaisuutta. Vähän liikkuvien nuorten osalta keskeiseksi toimijaksi on tunnistettu opiskeluhuollon ammattilaiset (terveydenhoitajat, kuraattorit, psykologit ja lääkärit). Syksyllä 2026 kaikissa kaupungin lukioissa ja viidessä ammatillisen koulutuksen toimipaikassa pilotoidaan harrastamisen Suomen mallin mukaista Harrastamisen Uusimaa - hanketta. Hanke kehittää maksutonta, saavutettavaa ja opiskelijalähtöistä harrastustoimintaa osana opiskelupäivää. Toiminta suunnitellaan opiskelijoiden esittämien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Alustavan kartoituksen perusteella opiskelijat toivovat erityisesti liikuntaharrastuksia. Aalto-yliopiston opiskelijoiden sekä kaupungin oppilaitosten opiskelijoiden kanssa on toteutettu projekti, jossa on haettu ratkaisuja opiskelijalähtöiseen liikunnallisempaan toimintakulttuuriin. Oppilaitoksissa ohjataan myös kaupungin muiden toimialojen palveluihin, kuten liikuntapalveluiden 16–22-vuotiaille nuorille järjestämään maksuttomaan Puhti-harrasteliikuntaan. Lisäksi toisen asteen oppilaitokset voivat osallistua myös kilpailutoimintaan, kuten lukioiden välisiin palloilusarjoihin ja ammatillisen koulutuksen SAKU-toiminnan valtakunnalliseen opiskelijoiden urheilukilpailutoimintaan.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Veli-Pekka Dufvan aloitteesta koskien kouluPT- ja liikuntacoach-toiminnan säilyttämistä Helsingissä

Asiakirjan teksti

Lausuntoehdotus

Esittelijän perustelut