Kasvatus- ja koulutuslautakunta · 20.10.2026
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös valtuutettu Mari Holopaisen aloitteesta oman äidinkielen opetuksen rakenteellisesta kehittämisestä Helsingissä
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Kasvatus- ja koulutuslautakunta katsoo liitteenä olevan valtuutettu Mari Holopaisen ja 12 muun allekirjoittaneen aloitteen oman äidinkielen opetuksen rakenteellisesta kehittämisestä Helsingissä loppuun käsitellyksi.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Mari Holopainen ja 12 muuta allekirjoittanutta esittävät aloitteessaan, että kaupunki laatii oman äidinkielen opetukselle selkeämmät linjaukset tai periaatepäätöksen, sillä aloitteen tekijöiden mukaan nykyiset käytännöt eivät riitä takaamaan tasalaatuista ja vaikuttavaa opetusta. Valtuutetut esittävät, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin oman äidinkielen opetuksen laadun, rakenteiden ja tavoitteiden vahvistamiseksi aloitteessa mainituin periaattein. Yhteenveto Helsinki panostaa merkittävästi kielelliseen ja kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseen ja järjestää oman äidinkielen opetusta poikkeuksellisen laajasti, tällä hetkellä 52 eri kielessä. Sen kehittämistä pidetään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tärkeänä. Opetuksen kehittämisen tueksi kerätään palautetta toiminnasta. Tällä hetkellä opetuksen osalta ei ole tarvetta uusille linjauksille. Helsingissä noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa, jossa määritellään oman äidinkielen opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala osallistuu valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja tarjoaa opettajille säännöllisesti koulutusta, jossa käsitellään muun muassa monimuotoisten opetusryhmien pedagogiikkaa. Oman äidinkielen opetus on oppilaalle vapaaehtoinen oppiaine, jota oppilaat voivat opiskella koko perusopetuksen ajan, myös vuosiluokilla 7–9. Opetus järjestetään pääsääntöisesti siinä kyseisen kielen opetusryhmässä, joka sijaitsee lähimpänä oppilaan koulua. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla nähdään, että oman äidinkielen opetuksen laadukas toteutuminen ja toimivan monikielisyyden tukeminen on sekä oppilaan että kaupungin etu. Se tukee oppilaan oppimista, kokonaisvaltaista kehittymistä ja kotoutumista. Toimialalla seurataan oman äidinkielen opetukseen liittyvien selvitysten ja tutkimusten tuloksia ja panostetaan siihen, että oman äidinkielen opetus toteutuu mahdollisimman laadukkaasti. Oman äidinkielen opetusta järjestetään Helsingissä valtakunnallisesti poikkeuksellisen laajasti, tällä hetkellä 52 eri kielessä. Opetusta järjestetään suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen palvelukokonaisuuden yhteistyönä sekä suomen- että ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaille. Oman äidinkielen opetus on oppilaalle vapaaehtoista, perusopetusta täydentävää opetusta, jota järjestetään vuosiluokkien 1–9 oppilaille kaksi vuosiviikkotuntia. Oman äidinkielen opetuksessa noudatetaan valtakunnallista opetussuunnitelmaa, kuten muussakin opetuksessa. Oman äidinkielen opetussuunnitelmassa on määritelty opetuksen tavoitteet ja sisällöt erikseen vuosiluokille 1–2, 3–4 ja 7–9 sekä arvioinnin kriteerit kuudennelle luokalle sekä päättöarviointiin. Lukuvuoden päätteeksi oppilaat saavat oman äidinkielen opinnoista osallistumistodistuksen, jossa tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Oman äidinkielen opetuksen kehittäminen Oman äidinkielen opetuksen laatua on arvioitu mm. valtakunnallisessa selvityksessä 2022 (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi). Karvin selvityksestä käy ilmi opetuksen järjestäjien ja rehtoreiden näkemys, jonka mukaan oman äidinkielen opetuksen järjestämistä edistää erityisesti ammattitaitoisten opettajien saatavuus. Lisäksi opetuksen järjestämistä edistää se, jos opetusta voidaan tarjota lähellä oppilaan kotia tai omassa koulussa ja se, että opetus on sijoitettu osaksi oppilaan koulupäivää sekä sopivat ryhmäkoot. Erityisesti Helsingin tilanteesta ei Karvilta ole saatu tietoa. Helsingissä palautetta saadaan oppilailta ja huoltajilta osana toimintaa sekä erilaisten kyselyiden kautta. Palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Pääkaupunkiseudulla on yleisesti ottaen hyvät mahdollisuudet löytää osaavia opettajia. Helsingissä opettavat opettajat osallistuvat myös aktiivisesti oman äidinkielen opettajille kohdennettuun täydennyskoulutukseen. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala järjestää opettajilleen täydennyskoulutusta joka syksy lukuvuoden alussa. Vuosittain järjestetään oman äidinkielen opettajien seminaari yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Lisäksi toteutetaan erilaisia yhteistyö- ja infotilaisuuksia. Helsinki on aktiivisesti mukana valtakunnallisissa ja alueellisissa oman äidinkielen opetuksen kehittämisryhmissä. Toimialan kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston ja Opetushallituksen (OPH) kanssa opettajien täydennyskoulutuksen edelleen kehittämiseksi, erityisesti niille opettajille, joiden opettamiin kieliin ei ole tarjolla kielen opettajaksi pätevöittäviä opintoja. Tällaisen koulutuspaketin pilotointi toteutetaan Helsingin yliopistossa lukuvuonna 2026–2027. Opetusryhmät oman äidinkielen opetuksessa Oman äidinkielen opetusta järjestetään Helsingissä ilmoittautumisten perusteella. Opetusryhmät pyritään sijoittamaan niin, että oppilaan omalta koululta on opetuskoululle kohtuullinen matka. Oppilailla on oikeus koululaisen matkakorttiin, jos matka oppilaan omalta koululta oman äidinkielen opetuksen koululle täyttää matkakortin kriteerit, eli luokka-asteiden 1–6 oppilailla vähintään 2 km ja luokka-asteiden 7–9 oppilailla vähintään 3 km matka. Opetusryhmien oppilasmääriä seurataan ja tarvittaessa suuriksi kasvaneet ryhmät jaetaan. Oppitunneille osallistuu oppilaita eri luokka-asteilta. Isommissa kielissä oppilaita voidaan jakaa luokka-astekokonaisuuksien (vuosiluokat 1–2, 3–6, 7–9) mukaisiin ryhmiin. Ryhmissä voi olla suuriakin taitotasojen eroja. Opetus edellyttää opettajalta taitoa eriyttää opetusta. Tämä on opetustyössä vaadittava perustaito. Opettajilta edellytetään myös kielen eri murteiden huomioimista opetuksessa. Toimivalta Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin vastaa kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus vastaa myös aloitteisiin, jotka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Vastaavasti toimielimen on vastattava aloitteeseen kahdeksan kuukauden kuluessa sen jättämisestä aloitteen tekijälle. Tämä aloite on jätetty 25.2.2026, joten siihen on vastattava 25.10.2026 mennessä.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)