Kasvatus- ja koulutuslautakunta · 14.4.2026

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös ammatillisen koulutuksen lukuvuosimaksujen määräytymisperiaatteista lukuvuosimaksuvelvollisille opiskelijoille

Diaarinumero: HEL 2021-000123
Esittelijä: Harri Korhonen

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti, että kaupungin järjestämän ammatillisen koulutuksen lukuvuosimaksut ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 105 a §:ssä tarkoitetuille lukuvuosimaksuvelvollisille kolmansien maiden kansalaisille määräytyvät seuraavin periaattein: Tutkintokohtaiset lukuvuosimaksut perustuvat Opetushallituksen tuottamaan raporttiin tutkintojen seurantaryhmäkohtaisista järjestäjäkohtaisista keskihinnoista. Raportti perustuu Helsingin kaupungin Opetushallitukselle vuosittain raportoimiin ammatillisen koulutuksen kustannustietoihin. Lukuvuosimaksut tarkistetaan edellä mainittujen perusteiden mukaisesti kalenterivuosittain. Summat pyöristetään alaspäin lähimpään sataan euroon. Ensimmäisen vuoden lukuvuosimaksu määräytyy opintojen aloittamispäivänä voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Seuraavien vuosien maksut määräytyvät aina kulloinkin voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Osatutkintojen lukuvuosimaksut perustuvat kyseisen tutkinnon lukuvuosimaksuun ja henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovittuun koulutuksen kestoon niin, että lukuvuosimaksu jaetaan kahdellatoista, jonka osamäärä kerrotaan osatutkinnon suorittamiseksi sovittujen kuukausien määrällä. Tutkintojen, joista järjestäjäkohtaista kustannustietoa ei Helsingin kaupungin osalta ole, lukuvuosimaksu määräytyy Opetushallituksen raportin valtakunnallisten keskihintojen ja Stadin ammattiopiston järjestämiskustannusarvion perusteella. Kasvatus- ja koulutuslautakunta siirsi toimivallan lukuvuosimaksun vahvistamisesta Stadin ammattiopiston johtavalle rehtorille tapauksissa, joissa järjestäjäkohtaista kustannustietoa ei Helsingin kaupungin osalta ole.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Asian tausta Eduskunta on hyväksynyt lait kolmansista maista tulevien opiskelijoiden lukuvuosimaksuista toisen asteen koulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen osalta kolmansien maiden valtioiden kansalaisilta perittävistä lukuvuosimaksuista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain pykälissä 73, 100, 102, 104, 105 a ja 123 sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain pykälässä 49. Kolmannen maan kansalaisella tarkoitetaan muun maan kuin Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaista. Lainsäädäntö tulee voimaan 1.8.2026 ja se koskee 1.8.2026 tai sen jälkeen opintonsa aloittavia. Lakimuutoksella ei ole vaikutusta opintonsa jo aloittaneisiin opiskelijoihin. Lukuvuosimaksut koskevat kaikilla kielillä järjestettävää koulutusta. Lukuvuosimaksuvelvollisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 105 a §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on perittävä vähintään koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvat kustannukset kattava lukuvuosimaksu tässä laissa tarkoitettuun koulutukseen hyväksytyltä opiskelijalta, joka on kolmannen maan valtion kansalainen. Opiskelemaan hakeutuvalle on tiedotettava lukuvuosimaksun määräytymisestä koko opintojen keston ajalta. Lukuvuosimaksun suorittaminen on edellytys opetukseen osallistumiselle. Maksua ei kuitenkaan peritä opiskelijalta: jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä; jolla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa eikä tämän ulkomaalaislaissa tarkoitetulta perheenjäseneltä; jolla on jatkuva oleskelulupa; jolla on pysyvä oleskelulupa; jolla on ollut opiskelun alkaessa ulkomaalaislaissa tarkoitettu oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, ja lupaa ei ole myöhemmin peruutettu mainitun lain 58 §:n 4 momentin perusteella; joka osallistuu tilauskoulutukseen; joka on oppivelvollisuuslain 2 §:ssä tarkoitettu oppivelvollinen; taikka jolla on tilapäinen korkeintaan vuoden mittainen oleskelulupa vaihto-opiskeluohjelmaan osallistumisen perusteella. Poiketen siitä mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, maksu peritään kuitenkin opiskelijalta, jonka ensimmäinen oleskelulupa on myönnetty opiskelun perusteella sekä opiskelijalta, joka oleskelee Suomessa perhesiteeseen perustuvalla jatkuvalla oleskeluluvalla tilanteessa, jossa perheenkokoaja oleskelee Suomessa opiskeluun perustuvalla oleskeluluvalla tai perheenkokoaja oleskelee Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla, mutta hänen oleskelulupansa on myönnetty ensimmäisen kerran opiskelun perusteella. Ammatillisen koulutuksen opiskelija ei vapaudu lukuvuosimaksusta vaihtamalla oleskeluluvan perusteen esimerkiksi työntekoon. Opiskelija on Suomessa lukuvuosimaksuvelvollinen aina siihen asti, että hän saa Suomesta pysyvän oleskeluluvan (P-lupa). Lukuvuosimaksujen suhde oppivelvollisuuslakiin Oppivelvollisuuslain 2 § 1 momenttia on muutettu (voimaantulo 1.8.2026) niin, että oppivelvollisuuden soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu kolmansien maiden kansalaiset, jotka oleskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa. Kolmannen maan kansalainen, joka oleskelee Suomessa opiskelutarkoituksessa, ei ole näin ollen oppivelvollinen saatuaan Suomesta kotikunnan. Henkilön katsotaan oleskelevan Suomessa opiskelutarkoituksessa, mikäli hän oleskelee Suomessa opiskelua varten myönnetyllä oleskeluluvalla. Lukuvuosimaksuvelvollisuus koskee siten näitä henkilöitä. Oppivelvolliselle nuorelle opiskelu Suomessa on ilmaista. Alle 18-vuotias perheensä tai huoltajansa mukana Suomeen tullut lapsi on Suomessa oppivelvollinen saatuaan Suomesta kotikunnan eikä siten ole lukuvuosimaksuvelvollinen. Perheenkokoajan oleskeluluvan myöntöperusteella ei ole merkitystä. Lukuvuosimaksujen määräytymisperiaatteet ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 105 a §:n mukaan koulutuksen järjestäjän on perittävä vähintään koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvat kustannukset. Pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että kiinteän tutkintokohtaisen lukuvuosimaksun laskeminen ei olisi tarkoituksenmukaista, sillä saman koulutuksen järjestämisen kustannukset voivat vaihdella merkittävästi eri koulutuksen järjestäjien välillä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjä voisi näin ollen päättää oman harkintavaltansa puitteissa maksun määrästä, kunhan maksu keskimäärin vastaisi koulutuksen järjestäjän omia, vaihtelevia kustannuksia. Helsingin kaupungin järjestämän ammatillisen koulutuksen lukuvuosimaksut perustuisivat kaupungin vuosittain Opetushallitukselle seurantaryhmittäin raportoimiin koulutuksen järjestäjäkohtaisiin tutkintojen keskihintoihin (€/opiskelijavuosi), jotka vastaavat koulutuksen järjestämisestä keskimäärin aiheutuvia kustannuksia tutkintokohtaisesti mahdollisimman tarkasti. Hinnasto olisi voimassa kalenterivuoden ja seuraavan vuoden hinnasto päivitettäisiin Opetushallituksen viimeisimpään raporttiin perustuen. Stadin ammattiopistossa voi opiskella kymmenissä eri tutkinnoissa. Lukuvuosimaksun määrä vaihtelee tutkintokohtaisesti, perustuen koulutuksen järjestäjän kustannuksiin tutkinnon järjestämisestä. Viimeisimpiin kustannustietojen perusteella ensimmäisen opiskeluvuoden lukuvuosimaksut vuonna 2026 aloitetussa koulutuksessa vaihtelisivat noin 8000 eurosta noin 24 500 euroon (alv. 0 %) tutkinnosta riippuen. Lukuvuosimaksullisten opiskelijoiden kiinnostuksen voi olettaa kohdistuvan englanniksi järjestettäviin koulutuksiin. Stadin ammattiopistossa tällaisia ovat esimerkiksi ravintola- ja catering-alan perustutkinto sekä matkailualan perustutkinto, joiden molempien ensimmäisen lukuvuoden maksu vuonna 2026 aloitettuihin opintoihin olisi 16 000 euroa (alv. 0 %). Lukuvuosimaksullisen opiskelijan lukuvuosi alkaa opintojen aloituspäivästä. Lukuvuosimaksu laskutetaan vuodeksi kerrallaan opiskeluiden aloittamispäivästä eteenpäin. Seuraavan opiskeluvuoden lukuvuosimaksu määräytyy aina voimassa olevan hinnaston mukaisesti. Laskutus tapahtuu ennen seuraavan lukuvuoden alkamista. Lukuvuosimaksullinen opiskelija on oikeutettu opiskeluhuollon palveluihin, oppimisen tukeen ja erityisopetukseen. Opiskelija saa käyttöönsä yhteiskäytössä olevia oppimateriaaleja ja työvälineitä. Perustutkinto-opiskelijoille (pl. oppisopimusopiskelijat) lukuvuosimaksu sisältää oikeuden maksuttomaan ateriaan sellaisina päivinä, joina opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 28 §:n mukaan tutkintoja tai koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lukuvuosimaksujen palautukset ja hyvitykset Kaupungin järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa laaditaan ennen lukuvuosimaksuista laskuttamista toimintaperiaatteet, joita sovelletaan maksettujen lukuvuosimaksujen palauttamiseen, lukuvuosimaksujen hyvityksiin sekä lukuvuosimaksujen palauttamiseen esimerkiksi opintojen keskeytyessä tai opiskelijan erotessa. Palautus tulee kyseeseen myös tilanteessa, jos opiskelija ei voisi aloittaa opintojaan siksi, että hän on saanut kielteisen oleskelulupapäätöksen. Toimivalta Hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)