Kasvatus- ja koulutuslautakunta · 21.10.2025

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Mai Kivelän valtuustoaloitteesta puolittaa lihan ja maidon hankinnat vuoteen 2030 mennessä

  • Esittelijä: Satu Järvenkallas

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Mai Kivelän ja 25 muun allekirjoittaneen aloitteesta, jossa esitetään lihan ja maidon hankintojen puolittamista vuoden 2025 määrästä vuoteen 2030 mennessä: Varhaiskasvatuksen ja kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus VRN 2017, Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018, Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin VRN 2019 ja Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024). Ne antavat suuntaviivat terveellisen ja ympäristöystävällisen ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Varhaiskasvatuksen ja kouluruokailussa lapset ja nuoret oppivat maistamaan erilaisia ruokia ja oppivat terveellisiä ja vastuullisia elämäntapoja. Ruokailut ovat tärkeitä yhdessä olemisen hetkiä. Ruokakasvatus alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu läpi oppiasteiden. Toimialalle on tärkeää asiakkaiden toiveiden kuuleminen ja varmistaa, että ruoka on mieluista ja se tulee syödyksi. Liharuokien määrän vähentäminen ruokalistoilla vaatii palveluntuottajilta lapsille ja nuorille maistuvien ja mieluisten kasvis- ja kalaruokareseptien kehittämistä. Kasvisruokien lisäksi ruokalistalle voidaan tuoda myös hybridiruokia, joissa osa eläinproteiinista on korvattu kasviperäisellä proteiinin lähteellä. Hybridiruokia tulee jatkossa hyödyntää enemmän lihan vähentämisessä. Lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan uusien ruokien kehittämiseen makuraadeissa. Tällä hetkellä toimialan ruokalistojen lihan määrä noudattaa voimassa olevien asiakasryhmäkohtaisten suositusten määriä ja tarjolla on 50 % vähemmän punaista lihaa sisältäviä ruokia kuin vuonna 2019. Toimialalla on laadittu keväällä 2025 uusi vuosittainen suunnitelma lihan vähentämisestä vuoteen 2030 asti, jolloin kaiken lihan määrä on puolittunut vuodesta 2019. Vähentämissuunnitelma on laadittu siten, että varhaiskasvatuksessa ja kouluruokailussa tarjottava lihan määrä vastaa vuoden 2024 kansallista ravitsemussuositusta ja on toimialan Green Deal -sitoumuksen mukainen. Kun varhaiskasvatuksen, koulujen ja 2. asteen asiakasryhmäkohtaiset suositukset julkaistaan, tämänhetkistä suunnitelmaa tarkistetaan riittävyydeltään ja tehdään tarvittavia muutoksia. Suunnitelman mukaiseen etenemiseen kuuluu lapsivaikutusten arviointi sekä lasten osallistaminen prosessiin varmistaaksemme ruokien maistuvuuden lapsille ja nuorille. Suunnitelman mukaan lukuvuonna 2029–2030 varhaiskasvatuksessa ja kouluissa liharuokaa tarjotaan joka toinen viikko kerran ja joka toinen viikko kaksi kertaa (9 krt/6 viikon aikana). Varhaiskasvatuksen ruokailussa kasvis- ja kalaruokia on 70 % ja liharuokia 30 % lounasruoista. Kasvis- ja vegaaniruoka on saatavilla huoltajan ilmoituksesta. Kouluissa kasvis- ja kalaruokia on 85 % ja liharuokia 15 % lounasruoista. Koulussa kasvisruokaa on aina tarjolla linjastossa 1–2 ruokalajia/päivä. Liharuokien vähentäminen aloitteessa ehdotetulla tavalla, eli vuoden 2025 tasosta, tarkoittaa, että liharuokaa olisi tarjolla kerran viikossa. Luotettavamman tilannekuvan saamiseksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan ruokatarjoiluiden ympäristövaikutuksia käyttämällä mittarina grammaa/ruokailija sen sijaan, että mitattaisiin montako kertaa ruoka-aine esiintyy ruokalistalla. Toimialan lihanvähennyssuunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen ja koulujen lounailla ei ole tarjolla lihaleikkeleitä syksystä 2026 alkaen. Varhaiskasvatuksen aamu- ja välipalalla tarjottavien leikkeleiden määrää vähennetään, korvaamalla niitä kananmunalla ja kasvilevitteillä. Korvausta ei voida tehdä lisäämällä juustoa, koska sen määrä ylittäisi nykyiset asiakasryhmäkohtaiset suositukset. Prosessoitu liha on uusimmissa ravitsemussuosituksissa todettu vaikutuksiltaan syöpävaaralliseksi, joten sen vähentämisessä lasten ruokailussa ei ole perusteltua odottaa asiakasryhmäkohtaisia suosituksia, vaan vähentämistä tulee koulujen tapaan tehdä myös varhaiskasvatuksessa nykyistä aikataulua nopeammin. Maitotuotteiden määrän vähentämisestä ei voida tehdä vastaavaa suunnitelmaa kuin lihatuotteiden vähentämisestä. Ruokajuomana asiakasryhmäkohtaisissa suosituksissa on maito ja piimä. Ruokajuoma on vapaasti valittavissa. Varhaiskasvatuksessa maidon ja piimän lisäksi kaurajuoma on ollut saatavilla huoltajan valinnan mukaan syksystä 2023 alkaen. Käyttöaste on ollut noin 3–4 %. Syksystä 2026 alkaen peruskouluissa aletaan tarjota varhaiskasvatuksen tapaan veden, lehmänmaidon ja piimän rinnalla myös kaurajuomaa. Varhaiskasvatuksen ja kouluruokalistalla tarjotaan vaihtelevasti erilaisia kasviraaka-aineita ja -proteiininlähteitä. Sillä turvataan monipuolinen ravintoaineiden saanti sekä kasvisruokien maistuvuus. Osa kasviperäisistä raaka-aineista on edullisia, mutta osa voi olla hinnaltaan lihatuotteita kalliimpia. Helsingin varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokalistoilla tarjotaan jo nyt vähemmän liharuokia kuin mitä aloitteessa viitatussa selvityksessä käytetty kansallinen keskiarvo on, eli lihatuotteiden puolittaminen ei toisi mainittuja säästöjä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on tärkeää, että varhaiskasvatuksen ja kouluruoka on ympäristöystävällistä, lapsille ja oppijoille maistuvaa sekä tukee oppimista ja hyvinvointia. Yhteenveto Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa lihan ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämistä toimialalla tehdyn suunnitelman mukaan ja varhaiskasvatuksen, koulu- ja opiskelijaruokailun ravitsemussuosituksia noudattaen. Ruokatarjontaa kasvipainotteisemmaksi muuttamalla edistetään kestävää ruokakulttuuria, vähennetään ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja vastataan uusiin ravitsemussuosituksiin.

Ehdotukset

Palautusehdotus

Seida Sohrabi: Asia palautetaan valmisteluun. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata lihan ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämistä toimialalla. Syksyn 2025 taso on säilytettävä (punaista lihaa 5, siipikarjaa 8 ja kalaa 8 ja kasvisruokaa 9 +30/6 viikon aikana). Siten varhaiskasvatuksessa ja kouluissa siipikarjaa ja/tai punaista lihaa tulisi tarjota lounailla vähintään kaksi kertaa viikossa (12 krt/6 viikon aikana). Lautakunta kannattaa kansallisia varhaiskasvatuksen, koulu- ja opiskeiijaruokailun ravitsemussuosituksia, kasvipainotteista ruokatarjontaa sekä kotimaisten tuotteiden sekä kotimaisen lihan suosimista. Epäterveelliseksi todetun prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden, määrää kuitenkin vähennetään. Terveellistä lähiruokaa tukemalla edistetään kestävää ruokakulttuuria, vähennetään ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja vastataan ravitsemussuosituksiin. Perustelut: Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen ei ole linjassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suositusten kanssa. Monipuolinen ruokavalio, johon kuuluu myös liha- ja maitotuotteet, ovat hyväksi lasten kehitykselle ja kasvulle. Lapset tarvitsevat terveellistä, monipuolista sekä maittavaa ruokaa. Kasvipohjaisten ruokien lisäksi myös punainen liha ja siipikarja ovat oleellinen osa terveellistä, monipuolista ja maittavaa ruokaa lapsille ja nuorille, jotka yhä harvemmin syövät lounaan koulupäivän aikana. Lisäksi on lapsia, joille koululounas on päivän ainoa lämmin ateria. Kouluterveyskyselyn heikot tulokset nuorten kouluruokailuun osallistumisesta antavat aihetta olla huolissaan. Lasten syömiseen liittyy usein haasteita, joten ateriat tulee suunnitella asiakkaiden tarpeen mukaan, jotta ruoka tulee syötyä. Näin vältetään hävikkiä. Panostamalla kouluruuan laatuun sekä noudattamalla liha- ja maitotuotteiden ravitsemusuosituksia, parannetaan lasten ja nuorten kouluruokailuun osallistumisen astetta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Ehdottaja: · Kannattajat: Sandelin Silja Borgarsdóttir

Vastaehdotus

Sandra Hagman: Kappaleeseen 8 lisätään, että syksystä 2026 alkaen peruskouluissa aletaan tarjota varhaiskasvatuksen tapaan veden, lehmänmaidon ja piimän rinnalla myös kaurajuomaa.

Ehdottaja: · Kannattajat: Sami Muttilainen

Vastaehdotus

Reetta Vanhanen: Lisätään kappaleeseen 4 toiseksi viimeiseksi virkkeeksi: "Hybridiruokia tulee jatkossa hyödyntää enemmän lihan vähentämisessä."

Ehdottaja: · Kannattajat: Sandra Hagman

Vastaehdotus

Reetta Vanhanen: Poistetaan kappaleesta 7 lause: "Prosessoidun lihan vähentämisen aikataulu ja suunnitelma tarkistetaan ruokalistasuunnittelussa kansallisen ja asiakasryhmäkohtaisen suosituksen mukaan." Korvataan seuraavasti: "Prosessoitu liha on uusimmissa ravitsemussuosituksissa todettu vaikutuksiltaan syöpävaaralliseksi, joten sen vähentämisessä lasten ruokailussa ei ole perusteltua odottaa asiakasryhmäkohtaisia suosituksia, vaan vähentämistä tulee koulujen tapaan tehdä myös varhaiskasvatuksessa nykyistä aikataulua nopeammin. "

Ehdottaja: · Kannattajat: Sandra Hagman

Vastaehdotus

Reetta Vanhanen: Lisätään kappaleen 6 jälkeen uudeksi kappaleeksi: Luotettavamman tilannekuvan saamiseksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan ruokatarjoiluiden ympäristövaikutuksia käyttämällä mittarina grammaa/ruokailija sen sijaan, että mitattaisiin montako kertaa ruoka-aine esiintyy ruokalistalla.

Ehdottaja: · Kannattajat: Sandra Hagman

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: Asian käsittelyä jatketaan
Ei tarkoittaa: Asia palautetaan valmisteluun. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata lihan ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämistä toimialalla. Syksyn 2025 taso on säilytettävä (punaista lihaa 5, siipikarjaa 8 ja kalaa 8 ja kasvisruokaa 9 +30/6 viikon aikana). Siten varhaiskasvatuksessa ja kouluissa siipikarjaa ja/tai punaista lihaa tulisi tarjota lounailla vähintään kaksi kertaa viikossa (12 krt/6 viikon aikana). Lautakunta kannattaa kansallisia varhaiskasvatuksen, koulu- ja opiskeiijaruokailun ravitsemussuosituksia, kasvipainotteista ruokatarjontaa sekä kotimaisten tuotteiden sekä kotimaisen lihan suosimista. Epäterveelliseksi todetun prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden, määrää kuitenkin vähennetään. Terveellistä lähiruokaa tukemalla edistetään kestävää ruokakulttuuria, vähennetään ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja vastataan ravitsemussuosituksiin.
  • Jaa 8
  • Ei 5
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Tässä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa ääniin 8-5.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 2000
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 2100
Vihreä valtuustoryhmä 2000
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 0100
Kokoomuksen valtuustoryhmä 0100
Ei tiedossa 2200
Kaikki äänet (13)
JäsenÄäni
Sami MuttilainenVAS Jaa
Sandra HagmanVAS Jaa
Antti KääriäläSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Ei
Markku RantahalvariSDP Jaa
Minna SalminenSDP Jaa
Reetta VanhanenVIHR Jaa
Shawn HuffVIHR Jaa
Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP Ei
Seida SohrabiKOK Ei
Dembo Daffeh Ei
Esa Korkia-Aho Ei
Heikki Helaniemi Jaa
Salla Kuva Jaa

Äänestys 2

Jaa tarkoittaa: Esityksen mukaan
Ei tarkoittaa: Lisätään kappaleeseen 4 toiseksi viimeiseksi virkkeeksi:
  • Jaa 2
  • Ei 9
  • Tyhjä 2
  • Poissa 0

Tulos: Tässä äänestyksessä Reetta Vanhasen vastaehdotus hyväksyttiin äänin 9-2. Tyhjää äänesti 2.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0200
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 0300
Vihreä valtuustoryhmä 0200
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 0010
Kokoomuksen valtuustoryhmä 1000
Ei tiedossa 1210
Kaikki äänet (13)
JäsenÄäni
Sami MuttilainenVAS Ei
Sandra HagmanVAS Ei
Antti KääriäläSDP Ei
Markku RantahalvariSDP Ei
Minna SalminenSDP Ei
Reetta VanhanenVIHR Ei
Shawn HuffVIHR Ei
Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP Tyhjä
Seida SohrabiKOK Jaa
Dembo Daffeh Tyhjä
Esa Korkia-Aho Jaa
Heikki Helaniemi Ei
Salla Kuva Ei

Äänestys 3

Jaa tarkoittaa: Esityksen mukaan
Ei tarkoittaa: Kappaleeseen 8 lisätään, että syksystä 2026 alkaen peruskouluissa aletaan tarjota varhaiskasvatuksen tapaan veden, lehmänmaidon ja piimän rinnalla myös kaurajuomaa.
  • Jaa 4
  • Ei 9
  • Tyhjä 0
  • Poissa 0

Tulos: Tässä äänestyksessä Sandra Hagmanin vastaehdotus hyväksyttiin äänin 9-4. Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi yksimielisesti kaksi muuta Reetta Vanhasen vastaehdotusta.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 0200
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 0300
Vihreä valtuustoryhmä 0200
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 0100
Kokoomuksen valtuustoryhmä 1000
Ei tiedossa 3100
Kaikki äänet (13)
JäsenÄäni
Sami MuttilainenVAS Ei
Sandra HagmanVAS Ei
Antti KääriäläSDP Ei
Markku RantahalvariSDP Ei
Minna SalminenSDP Ei
Reetta VanhanenVIHR Ei
Shawn HuffVIHR Ei
Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP Ei
Seida SohrabiKOK Jaa
Dembo Daffeh Jaa
Esa Korkia-Aho Jaa
Heikki Helaniemi Jaa
Salla Kuva Ei

Asiakirjan teksti

Käsittely

Palautusehdotus: Seida Sohrabi: Asia palautetaan valmisteluun. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata lihan ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämistä toimialalla. Syksyn 2025 taso on säilytettävä (punaista lihaa 5, siipikarjaa 8 ja kalaa 8 ja kasvisruokaa 9 +30/6 viikon aikana). Siten varhaiskasvatuksessa ja kouluissa siipikarjaa ja/tai punaista lihaa tulisi tarjota lounailla vähintään kaksi kertaa viikossa (12 krt/6 viikon aikana). Lautakunta kannattaa kansallisia varhaiskasvatuksen, koulu- ja opiskeiijaruokailun ravitsemussuosituksia, kasvipainotteista ruokatarjontaa sekä kotimaisten tuotteiden sekä kotimaisen lihan suosimista. Epäterveelliseksi todetun prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden, määrää kuitenkin vähennetään. Terveellistä lähiruokaa tukemalla edistetään kestävää ruokakulttuuria, vähennetään ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja vastataan ravitsemussuosituksiin. Perustelut: Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen ei ole linjassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suositusten kanssa. Monipuolinen ruokavalio, johon kuuluu myös liha- ja maitotuotteet, ovat hyväksi lasten kehitykselle ja kasvulle. Lapset tarvitsevat terveellistä, monipuolista sekä maittavaa ruokaa. Kasvipohjaisten ruokien lisäksi myös punainen liha ja siipikarja ovat oleellinen osa terveellistä, monipuolista ja maittavaa ruokaa lapsille ja nuorille, jotka yhä harvemmin syövät lounaan koulupäivän aikana. Lisäksi on lapsia, joille koululounas on päivän ainoa lämmin ateria. Kouluterveyskyselyn heikot tulokset nuorten kouluruokailuun osallistumisesta antavat aihetta olla huolissaan. Lasten syömiseen liittyy usein haasteita, joten ateriat tulee suunnitella asiakkaiden tarpeen mukaan, jotta ruoka tulee syötyä. Näin vältetään hävikkiä. Panostamalla kouluruuan laatuun sekä noudattamalla liha- ja maitotuotteiden ravitsemusuosituksia, parannetaan lasten ja nuorten kouluruokailuun osallistumisen astetta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kannattaja: Silja Borgarsdottir Sandelin Vastaehdotus: Sandra Hagman: Kappaleeseen 8 lisätään, että syksystä 2026 alkaen peruskouluissa aletaan tarjota varhaiskasvatuksen tapaan veden, lehmänmaidon ja piimän rinnalla myös kaurajuomaa. Kannattaja: Sami Muttilainen Vastaehdotus: Reetta Vanhanen: Lisätään kappaleeseen 4 toiseksi viimeiseksi virkkeeksi: "Hybridiruokia tulee jatkossa hyödyntää enemmän lihan vähentämisessä." Kannattaja: Sandra Hagman Vastaehdotus: Reetta Vanhanen: Poistetaan kappaleesta 7 lause: "Prosessoidun lihan vähentämisen aikataulu ja suunnitelma tarkistetaan ruokalistasuunnittelussa kansallisen ja asiakasryhmäkohtaisen suosituksen mukaan." Korvataan seuraavasti: "Prosessoitu liha on uusimmissa ravitsemussuosituksissa todettu vaikutuksiltaan syöpävaaralliseksi, joten sen vähentämisessä lasten ruokailussa ei ole perusteltua odottaa asiakasryhmäkohtaisia suosituksia, vaan vähentämistä tulee koulujen tapaan tehdä myös varhaiskasvatuksessa nykyistä aikataulua nopeammin. " Kannattaja: Sandra Hagman Vastaehdotus: Reetta Vanhanen: Lisätään kappaleen 6 jälkeen uudeksi kappaleeksi: Luotettavamman tilannekuvan saamiseksi lautakunta kehottaa tarkastelemaan ruokatarjoiluiden ympäristövaikutuksia käyttämällä mittarina grammaa/ruokailija sen sijaan, että mitattaisiin montako kertaa ruoka-aine esiintyy ruokalistalla. Kannattaja: Sandra Hagman 1 äänestys JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Asia palautetaan valmisteluun. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei kannata lihan ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämistä toimialalla. Syksyn 2025 taso on säilytettävä (punaista lihaa 5, siipikarjaa 8 ja kalaa 8 ja kasvisruokaa 9 +30/6 viikon aikana). Siten varhaiskasvatuksessa ja kouluissa siipikarjaa ja/tai punaista lihaa tulisi tarjota lounailla vähintään kaksi kertaa viikossa (12 krt/6 viikon aikana). Lautakunta kannattaa kansallisia varhaiskasvatuksen, koulu- ja opiskeiijaruokailun ravitsemussuosituksia, kasvipainotteista ruokatarjontaa sekä kotimaisten tuotteiden sekä kotimaisen lihan suosimista. Epäterveelliseksi todetun prosessoidun lihan, kuten leikkeleiden, määrää kuitenkin vähennetään. Terveellistä lähiruokaa tukemalla edistetään kestävää ruokakulttuuria, vähennetään ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja vastataan ravitsemussuosituksiin. Perustelut: Liha- ja maitotuotteiden vähentäminen ei ole linjassa valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) suositusten kanssa. Monipuolinen ruokavalio, johon kuuluu myös liha- ja maitotuotteet, ovat hyväksi lasten kehitykselle ja kasvulle. Lapset tarvitsevat terveellistä, monipuolista sekä maittavaa ruokaa. Kasvipohjaisten ruokien lisäksi myös punainen liha ja siipikarja ovat oleellinen osa terveellistä, monipuolista ja maittavaa ruokaa lapsille ja nuorille, jotka yhä harvemmin syövät lounaan koulupäivän aikana. Lisäksi on lapsia, joille koululounas on päivän ainoa lämmin ateria. Kouluterveyskyselyn heikot tulokset nuorten kouluruokailuun osallistumisesta antavat aihetta olla huolissaan. Lasten syömiseen liittyy usein haasteita, joten ateriat tulee suunnitella asiakkaiden tarpeen mukaan, jotta ruoka tulee syötyä. Näin vältetään hävikkiä. Panostamalla kouluruuan laatuun sekä noudattamalla liha- ja maitotuotteiden ravitsemusuosituksia, parannetaan lasten ja nuorten kouluruokailuun osallistumisen astetta sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jaa-äänet: 8 Sandra Hagman, Heikki Helaniemi, Shawn Huff, Salla Kuva, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Minna Salminen, Reetta Vanhanen Ei-äänet: 5 Silja Borgarsdottir Sandelin, Dembo Daffeh, Esa Korkia-Aho, Antti Kääriälä, Seida Sohrabi Tyhjä: 0 Poissa: 0 Tässä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa ääniin 8-5. 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lisätään kappaleeseen 4 toiseksi viimeiseksi virkkeeksi: "Hybridiruokia tulee jatkossa hyödyntää enemmän lihan vähentämisessä." Jaa-äänet: 2 Esa Korkia-Aho, Seida Sohrabi Ei-äänet: 9 Sandra Hagman, Heikki Helaniemi, Shawn Huff, Salla Kuva, Antti Kääriälä, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Minna Salminen, Reetta Vanhanen Tyhjä: 2 Silja Borgarsdottir Sandelin, Dembo Daffeh Poissa: 0 Tässä äänestyksessä Reetta Vanhasen vastaehdotus hyväksyttiin äänin 9-2. Tyhjää äänesti 2. 3 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Kappaleeseen 8 lisätään, että syksystä 2026 alkaen peruskouluissa aletaan tarjota varhaiskasvatuksen tapaan veden, lehmänmaidon ja piimän rinnalla myös kaurajuomaa. Jaa-äänet: 4 Dembo Daffeh, Heikki Helaniemi, Esa Korkia-Aho, Seida Sohrabi Ei-äänet: 9 Silja Borgarsdottir Sandelin, Sandra Hagman, Shawn Huff, Salla Kuva, Antti Kääriälä, Sami Muttilainen, Markku Rantahalvari, Minna Salminen, Reetta Vanhanen Tyhjä: 0 Poissa: 0 Tässä äänestyksessä Sandra Hagmanin vastaehdotus hyväksyttiin äänin 9-4. Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi yksimielisesti kaksi muuta Reetta Vanhasen vastaehdotusta.

Lausuntoehdotus

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle lausunnon liitteenä olevasta Mai Kivelän ja 25 muun allekirjoittaneen aloitteesta, jossa esitetään lihan ja maidon hankintojen puolittamista vuoden 2025 määrästä vuoteen 2030 mennessä: Varhaiskasvatuksen ja kouluruokailun suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ravitsemus- ja ruokailusuositukset (Syödään ja opitaan yhdessä -kouluruokailusuositus VRN 2017, Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus VRN 2018, Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ruokailusta – ruokailusuositus ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin VRN 2019 ja Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024). Ne antavat suuntaviivat terveellisen ja ympäristöystävällisen ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Varhaiskasvatuksen ja kouluruokailussa lapset ja nuoret oppivat maistamaan erilaisia ruokia ja oppivat terveellisiä ja vastuullisia elämäntapoja. Ruokailut ovat tärkeitä yhdessä olemisen hetkiä. Ruokakasvatus alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu läpi oppiasteiden. Toimialalle on tärkeää asiakkaiden toiveiden kuuleminen ja varmistaa, että ruoka on mieluista ja se tulee syödyksi. Liharuokien määrän vähentäminen ruokalistoilla vaatii palveluntuottajilta lapsille ja nuorille maistuvien ja mieluisten kasvis- ja kalaruokareseptien kehittämistä. Kasvisruokien lisäksi ruokalistalle voidaan tuoda myös hybridiruokia, joissa osa eläinproteiinista on korvattu kasviperäisellä proteiinin lähteellä. Lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan uusien ruokien kehittämiseen makuraadeissa. Tällä hetkellä toimialan ruokalistojen lihan määrä noudattaa voimassa olevien asiakasryhmäkohtaisten suositusten määriä ja tarjolla on 50 % vähemmän punaista lihaa sisältäviä ruokia kuin vuonna 2019. Toimialalla on laadittu keväällä 2025 uusi vuosittainen suunnitelma lihan vähentämisestä vuoteen 2030 asti, jolloin kaiken lihan määrä on puolittunut vuodesta 2019. Vähentämissuunnitelma on laadittu siten, että varhaiskasvatuksessa ja kouluruokailussa tarjottava lihan määrä vastaa vuoden 2024 kansallista ravitsemussuositusta ja on toimialan Green Deal -sitoumuksen mukainen. Kun varhaiskasvatuksen, koulujen ja 2. asteen asiakasryhmäkohtaiset suositukset julkaistaan, tämänhetkistä suunnitelmaa tarkistetaan riittävyydeltään ja tehdään tarvittavia muutoksia. Suunnitelman mukaiseen etenemiseen kuuluu lapsivaikutusten arviointi sekä lasten osallistaminen prosessiin varmistaaksemme ruokien maistuvuuden lapsille ja nuorille. Suunnitelman mukaan lukuvuonna 2029–2030 varhaiskasvatuksessa ja kouluissa liharuokaa tarjotaan joka toinen viikko kerran ja joka toinen viikko kaksi kertaa (9 krt/6 viikon aikana). Varhaiskasvatuksen ruokailussa kasvis- ja kalaruokia on 70 % ja liharuokia 30 % lounasruoista. Kasvis- ja vegaaniruoka on saatavilla huoltajan ilmoituksesta. Kouluissa kasvis- ja kalaruokia on 85 % ja liharuokia 15 % lounasruoista. Koulussa kasvisruokaa on aina tarjolla linjastossa 1–2 ruokalajia/päivä. Liharuokien vähentäminen aloitteessa ehdotetulla tavalla, eli vuoden 2025 tasosta, tarkoittaa, että liharuokaa olisi tarjolla kerran viikossa. Toimialan lihanvähennyssuunnitelman mukaan varhaiskasvatuksen ja koulujen lounailla ei ole tarjolla lihaleikkeleitä syksystä 2026 alkaen. Varhaiskasvatuksen aamu- ja välipalalla tarjottavien leikkeleiden määrää vähennetään, korvaamalla niitä kananmunalla ja kasvilevitteillä. Korvausta ei voida tehdä lisäämällä juustoa, koska sen määrä ylittäisi nykyiset asiakasryhmäkohtaiset suositukset. Prosessoidun lihan vähentämisen aikataulu ja suunnitelma tarkistetaan ruokalistasuunnittelussa kansallisen ja asiakasryhmäkohtaisen suosituksen mukaan. Maitotuotteiden määrän vähentämisestä ei voida tehdä vastaavaa suunnitelmaa kuin lihatuotteiden vähentämisestä. Ruokajuomana asiakasryhmäkohtaisissa suosituksissa on maito ja piimä. Ruokajuoma on vapaasti valittavissa. Varhaiskasvatuksessa maidon ja piimän lisäksi kaurajuoma on ollut saatavilla huoltajan valinnan mukaan syksystä 2023 alkaen. Käyttöaste on ollut noin 3–4 %. Varhaiskasvatuksen ja kouluruokalistalla tarjotaan vaihtelevasti erilaisia kasviraaka-aineita ja -proteiininlähteitä. Sillä turvataan monipuolinen ravintoaineiden saanti sekä kasvisruokien maistuvuus. Osa kasviperäisistä raaka-aineista on edullisia, mutta osa voi olla hinnaltaan lihatuotteita kalliimpia. Helsingin varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokalistoilla tarjotaan jo nyt vähemmän liharuokia kuin mitä aloitteessa viitatussa selvityksessä käytetty kansallinen keskiarvo on, eli lihatuotteiden puolittaminen ei toisi mainittuja säästöjä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle on tärkeää, että varhaiskasvatuksen ja kouluruoka on ympäristöystävällistä, lapsille ja oppijoille maistuvaa sekä tukee oppimista ja hyvinvointia. Yhteenveto Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa lihan ja maitotaloustuotteiden käytön vähentämistä toimialalla tehdyn suunnitelman mukaan ja varhaiskasvatuksen, koulu- ja opiskelijaruokailun ravitsemussuosituksia noudattaen. Ruokatarjontaa kasvipainotteisemmaksi muuttamalla edistetään kestävää ruokakulttuuria, vähennetään ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia ja vastataan uusiin ravitsemussuosituksiin.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 31.10.2025 mennessä Mai Kivelän ja 25 muun allekirjoittaneen aloitteesta lihan ja maidon hankintojen puolittamisesta. Aloitteessa ehdotetaan, että lihan ja maidon hankintojen puolittamista vuoden 2025 määrästä vuoteen 2030 mennessä ja niitä sisältävien ruokien korvaamista kasvipohjaisella ruoalla. Aloite on liitteenä. Lausuntoa on pyydetty myös kaupunkiympäristön toimialta sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 07.10.2025 § 389

Lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti panna asian pöydälle. Käsittely Pöydällepanoehdotus: Sami Muttilainen: Pyydän aloitteen pöydälle Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle. Esittelijä kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)