Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös opetussuunnitelman muutoksesta, äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit peruskoulujen vuosiluokille 3, 5 ja 6

Helsingissä tuntijako on päätetty pääsääntöisesti koulukohtaisesti. Marraskuussa 2024 vuosiluokkien 1–2 yhtenäisestä tuntijaosta on päätetty suomenkielisessä jaostossa. Tässä yhteydessä tuntijakoasetuksen mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan opetustunnit lisättiin vuosiluokkien 1–2 tuntijakoon. Tuntijako otettiin käyttöön 1.8.2025 alkaen. Vuosiluokkien 1-2 tuntijaon yhtenäistämisen yhteydessä päätettiin lukuvuoden 2025–2026 osalta, että peruskoulut noudattavat koulukohtaisen opetussuunnitelmansa mukaista tuntijakoa lisäten 3.luokan opetukseen yhden tunnin äidinkieltä ja kirjallisuutta. Tunnin lisäämisellä varmistettiin tuntijakoasetuksen siirtymäsäädöksen edellytys siitä, että elokuussa 2023 perusopetuksessa aloittaneilla tulee toteutua oppiaineen lisätunneista vähintään yksi heidän perusopetuksen suorittamisen aikana. Äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien sijoittaminen vuosiluokille 3, 5 ja 6 Tuntijakoasetuksen mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit sijoitettiin vuonna 2024 Helsingissä vuosiluokille 1 ja 3. Tällä tuetaan varhaisessa vaiheessa luku- ja kirjoitustaidon osaamista. Toinen tunti kohdennetaan jatkossakin 3.luokalle koulun nykyisen tuntijaon päälle. Tällöin oppilaan viikkotuntien määrä on 3.luokalla vähinään 23 tuntia. Kaupunkistrategian lisätunnit kohdennetaan vuosiluokille 5 ja 6, jolloin molemmilla vuosiluokilla oppilaan opetuksen määrä lisääntyy yhden tunnin verran koulukohtaiseen tuntijakoon verrattuna. Vuosiluokilla 5 ja 6 oppilaan viikkotuntien määrä on jatkossa jokaisessa koulussa vähintään 26 tuntia. Samalla viikkotyön kokonaismäärä kasvaa tasaisesti kohti vuosiluokkakokonaisuutta 7–9. Lisätunneilla pystytään tukemaan oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon vahvistumista ja monipuolistumista ennen siirtymää viimeiseen vuosiluokkakokonaisuuteen. Kaupunkistrategian lisäämiin kahteen äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiin on lisätty oma 1,2 miljoonan euron lisärahoitus, joka jaetaan jokaiselle koululle oppilasmäärän mukaisesti. Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tuntijako Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksen oppilaan viikkotyön määrän tulee olla saman verran kuin hänen vuosiluokallaan oppiaineittain jaetussa opetuksessa. Kaupunkistrategian mukaisten äidinkielen ja kirjallisuuden tuntien lisäyksen takia myös toiminta-alueittaisessa opetuksessa lisääntyy viikkotuntien määrää vuosiluokilla 5 ja 6 yhden tunnin verran. Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa oppilaan opetus järjestetään oppiaineiden sijaan viidessä eri toiminta-alueessa. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Kieli- ja kommunikaatiotaitojen tavoitteena on kehittää oppilaan edellytyksiä osallistua vuorovaikutukseen, tulla ymmärretyksi, pystyä ilmaisemaan itseään ja osallistumaan yhteisön toimintaan. Kognitiiviset taidot taas kehittävät oppilaan ajattelu- ja toiminnanohjaustaitojaan sekä kykyä hahmottaa ja ymmärtää ympäröivää todellisuutta. Tavoitteeksi on myös kuvattu opetussuunnitelmassa kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Kaupunkistrategian tuomien äidinkielen ja kirjallisuuden lisätuntien tavoite on mahdollistaa paremmin kaikkien oppilaiden riittävät suomen kielen taidot perusopetuksen aikana. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen sisältöihin kuuluu lukemisen ja kirjoittamisen taitojen lisäksi myös vuorovaikutustaidot. Näin ollen äidinkielen lisätuntien kohdentuminen toiminta-alueittaisessa opetuksessa voidaan jakaa kieli ja kommunikaatiotaidoille ja toinen kognitiivisille taidoille. Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa kaikissa kouluissa. Tuntijako on liitteessä 1. Jatkossakin toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa oppilaan oppilaskohtaiset tavoitteet ja keskeiset toiminta-alueiden sisällöt kuvataan oppilaskohtaisessa tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa. Lisätuntien käyttöönotto Kaupunkistrategian mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit tulee ottaa käyttöön 1.8.2026 alkaen. Lisäksi vuoden 2024 tuntijakoasetuksen ja perusopetusasetuksen muutokset, joista ei ole yhtenäisesti päätetty, tulee olla käytössä myös 1.8.2026 alkaen. Oppilaan viikkotuntimäärän vuosiluokalla 3 tulee olla perusopetusasetuksen vähimmäismäärän mukainen ja valtakunnallisten tuntilisäysten tuoma äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tunti toteutua luokka-asteilla 3–6. Peruskoulut noudattavat 1.8.2026 alkaen koulukohtaista tuntijakoaan lisäten äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen yhden tunnin opetusta vuosiluokille 3, 5 ja 6. Osallistaminen osana valmistelua Lisätuntien kohdentumista on käsitelty tuntijaon yhtenäistämisen valmistelun yhteydessä. Tuntijakomuutoksien valmistelua on tehty työryhmässä, jossa on ollut mukana peruskoulujen rehtoreita, toimialan hallinnon työntekijöitä ja opettajien luottamusedustajia. Valmistelu on tehty yhdessä suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen kesken. Tuntijakoehdotuksista on kuultu peruskoulujen oppilaskuntien hallituksia, opettajia ja huoltajia. Oppilaskuntien hallituksien ohjaavat opettajat toteuttivat kuulemisen valitsemallaan tavalla. Ohjaaville opettajille oli tarjolla valmis materiaali asian käsittelyyn. Oppilaskunnan hallitukset kertoivat mielipiteensä vastaamalla sähköiseen kyselyyn. Kyselyyn annettiin 35 vastausta 15 eri koulusta. Oppilaiden kuulemisen koonti on liitteessä 2. Opettajille tuotettiin muutosehdotuksista infovideo. Heidän näkemyksiään kartoitettiin sähköisillä kyselyillä. Vuosiluokkia 3–6 koskevaan kyselyyn annettiin 286 vastausta. Opettajien kuulemisen koonti on liitteessä 3. Huoltajille järjestettiin infotilaisuus, jossa esiteltiin tuntijaon muutosehdotuksia. Infotilaisuuden tallenne julkaistiin myöhemmin kaupungin verkkosivuille katsottavaksi. Huoltajien oli mahdollista kertoa mielipiteensä muutosehdotuksesta sähköisessä kyselyssä. Sähköiseen kyselyyn pystyi vastaamaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kyselyyn annettiin 486 vastausta. Huoltajien kuulemisten koonti on liitteessä 4. Oppilaiden kyselyssä ei toivottu lisää tunteja kouluviikkoon. Opettajien ja huoltajien vastauksissa äidinkielen ja kirjallisuuden lisätuntien sijoittumista 5. ja 6.luokalle kannatettiin. Osa opettajista piti lisätunteja hyvänä asiana, osa taas nosti esiin, että lisätunteja olisi kaivattu muissa oppiaineissa kuin äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Opettajat toivat myös huolen esiin siitä, että lisätunnit mahdollisesti vaikuttava entisestään jakotuntien vähenemiseen. Lapsivaikutusten arviointi Helsingissä on tavoitteena, että jokaisella koulusta valmistuvalla nuorella on sellainen luku- ja kirjoitustaito, joilla pärjää jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kaupunkistrategia lisää perusopetukseen kaksi äidinkielen ja kirjallisuuden tuntia, joilla vahvistetaan oppilaiden osaamista laajamittaisesti. Vastaavasti valtakunnallinen tuntijakoasetus lisäsi jo aiemmin äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Talousvaikutukset Helsingin kaupungin perusopetuksessa yksittäisen vuosiviikkotunnin kustannus on keskimäärin 2500–2900 € lukuvuodessa. Kaupunkitasolla yhden vuosiluokan yksittäisen vuosiviikkotunnin kustannus on lukuvuodessa 650000–754000 € vuosiviikkotunnille. Kustannuksen laskennassa on huomioitu keskimääräinen opetusryhmien määrä luokka-astetta kohden ja kerrottu tämä yksittäisen vuosiviikkotunnin hinnalla. Kaupunkistrategian lisäämiin kahteen äidinkielen ja kirjallisuuden tuntiin on lisätty oma 1,2 miljoonan euron lisärahoitus, joka jaetaan jokaiselle koululle oppilasmäärän mukaisesti. Toimivalta Helsingin kaupungin hallintosäännön (5.2.2025 § 28) mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta kaupunkitasoisten opetussuunnitelman hyväksymisestä (luku 15 § 2 mom. 2).

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös opetussuunnitelman muutoksesta, äidinkielen ja kirjallisuuden lisätunnit peruskoulujen vuosiluokille 3, 5 ja 6

Päätös

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Esittelijän perustelut