Valtuusto · 18.8.2025
Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaiden suomen kielen osaamisen parantamiseksi
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimieliesti. Lisäksi hyväksyttiin seuraavat toivomukset: 12.1. ja 12.3. ja 12.4. 12.1 Valtuusto toivoo, että Espoo asettaa tavoitteeksi Suomessa syntyneiden S2-oppimäärää opiskelevien osuuden puolittamisen esimerkiksi noin 80 %:stä 40 %:in ja osoittaa tavoitteen saavuttamiseksi riittävät resurssit. 12.3 Valtuusto toivoo, että Kasvun ja oppimisen toimialalla etsitään kielitaitoa vahvistavia teknologisia tukiohjelmia ja tekoälyä hyödyntäviä innostavia oppimisratkaisuja. Tällaisilla keinoilla voidaan luoda myös yksilöllisiä oppimispolkuja, kasvattaa sanavarastoa ja vahvistaa motivaatiota oppia niin S1 kuin S2 ryhmissä. 12.4 Valtuusto toivoo, että Kasvun ja oppimisen toimialalla selvitetään keinoja miten niin S2 kuin S1 oppilaiden sanavaraston kehittymistä voisi systemaattisesti mitata. Näin voidaan tunnistaa ajoissa ne lapset, jotka tarvitsevat lisätukea kielen oppimiseen.
Ehdotukset
Toivomusponsi Hyväksytty
12.1. seuraavan toivomuksen
Ehdottaja: Aaltonen · Kannattajat: Puntilan
Toivomusponsi Hylätty
Valtuusto toivoo, että vieraskielisten oppilaiden suomen kielen taitoa arvioidaan koulupolun aikana systemaattisesti yhteismitallisella testillä ja oppilaat valitaan yhdenvertaisesti suomen kielen taidon perusteella S2-oppimäärään sekä siirretään S1-oppimäärään silloin, kun kielitaito on riittävällä tasolla.
Ehdottaja: Kajava · Kannattajat: Puntilan
Toivomusponsi Hyväksytty
12.3. seuraavan toivomuksen
Ehdottaja: Puntila · Kannattajat: Marttilan
Toivomusponsi Hyväksytty
12.4. seuraavan toivomuksen
Ehdottaja: Puntila · Kannattajat: Marttilan
Äänestykset
Äänestys 1
- Jaa 9
- Ei 55
- Tyhjä 11
- Poissa 0
Tulos: Äänestyksessä valtuusto 9 äänellä 55 ääntä vastaan, 11 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan toivomusehdotuksen.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| VAS | 0 | 3 | 0 | 0 |
| SDP | 0 | 14 | 0 | 0 |
| VIHR | 0 | 7 | 6 | 0 |
| RKP | 4 | 1 | 1 | 0 |
| KESK | 0 | 1 | 1 | 0 |
| LIBE | 0 | 1 | 0 | 0 |
| KOK | 1 | 26 | 1 | 0 |
| KD | 0 | 2 | 0 | 0 |
| PS | 3 | 0 | 0 | 0 |
| Ei tiedossa | 1 | 0 | 2 | 0 |
Kaikki äänet (75)
Äänestys 2
- Jaa 36
- Ei 9
- Tyhjä 30
- Poissa 0
Tulos: Äänestyksessä valtuusto 36 äänellä 9 ääntä vastaan, 30 äänestäessä tyhjää hyväksyi Puntilan 12.3 toivomusehdotuksen.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| VAS | 0 | 3 | 0 | 0 |
| SDP | 5 | 6 | 3 | 0 |
| VIHR | 9 | 0 | 4 | 0 |
| RKP | 5 | 0 | 1 | 0 |
| KESK | 2 | 0 | 0 | 0 |
| LIBE | 0 | 0 | 1 | 0 |
| KOK | 11 | 0 | 17 | 0 |
| KD | 2 | 0 | 0 | 0 |
| PS | 1 | 0 | 2 | 0 |
| Ei tiedossa | 1 | 0 | 2 | 0 |
Kaikki äänet (75)
| Jäsen | Ääni |
|---|---|
| Minna NurminenVAS | Ei |
| Elina RodriguezVAS | Ei |
| Elina SaarentausVAS | Ei |
| Juri AaltonenSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Tiina AhlroosSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Habiba AliSDP | Ei |
| Ella ImmonenSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Hannele KerolaSDP | Ei |
| Elina KokkoSDP | Ei |
| Aino LaineSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Mikko LievonenSDP | Ei |
| Helena MarttilaSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Taru SalovaaraSDP | Ei |
| Markku SistonenSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Helena TiitinenSDP | Ei |
| Terhi ValkeapääSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Johanna VärmäläSDP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Emmi AhonenVIHR | Jaa |
| Tiina EloVIHR | Jaa |
| Inka HopsuVIHR | Jaa |
| Hanna HukariVIHR | Jaa |
| Saara HyrkköVIHR | Jaa |
| Johanna KarimäkiVIHR | Jaa |
| Meri LöyttyniemiVIHR | Jaa |
| Fanni MattssonVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Risto NevanlinnaVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Henna PartanenVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Maria SaitaVIHR | Jaa |
| Peppi SeppäläVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Susanna SieloVIHR | Jaa |
| Nina af HällströmRKP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Karin CederlöfRKP | Jaa |
| Christina GestrinRKP | Jaa |
| Eva-Lena GästrinRKP | Jaa |
| Anja MiettinenRKP | Jaa |
| Päivi PuntilaRKP | Jaa |
| Tommi HalkosaariKESK | Jaa |
| Jussi HolmaKESK | Jaa |
| Sanna KurronenLIB | Tyhjä |
| Kaisa AlaviiriKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Olli AroKOK | Tyhjä |
| Simon EloKOK | Tyhjä |
| Elias ErämajaKOK | Tyhjä |
| Noora FagerströmKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Isto HavuKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Ira Hietanen-TanskanenKOK | Tyhjä |
| Ari-Pekka HokkanenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Sini JuutiKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Mervi KatainenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Pia KaumaKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Kerttu-Liisa KilpijokiKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Vanessa KurriKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Mikko LaaksoKOK | Tyhjä |
| Ville LaaksoKOK | Tyhjä |
| Jarno LimnellKOK | Tyhjä |
| Julia LindholmKOK | Tyhjä |
| Marianna MalkamäkiKOK | Tyhjä |
| Markku MarkkulaKOK | Tyhjä |
| Karoliina MäkäräinenKOK | Tyhjä |
| Mia NoresKOK | Tyhjä |
| Tere SammallahtiKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Aleksi SarasmaaKOK | Tyhjä |
| Nora StenvallKOK | Tyhjä |
| Jouni J. SärkijärviKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Joel VanhanenKOK | Tyhjä |
| Emma-Stina VehmanenKOK | Tyhjä |
| Henrik VuornosKOK | Tyhjä |
| Kaarina JärvenpääKD | Jaa |
| Mika PoutalaKD | Jaa |
| Simo GrönroosPS | Tyhjä |
| Arja JuvonenPS | Tyhjä |
| Henna KajavaPS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Mika Kauste | Tyhjä |
| Noora Peltoniemi | Jaa |
| Liina Taussi | Tyhjä |
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Juri Aaltosen ym. 20.1.2025 jättämään valtuustoaloitteeseen vieraskielisten oppilaiden suomen kielen osaamisen parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Aaltonen Puntilan ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen 12.1. Valtuusto toivoo, että Espoo asettaa tavoitteeksi Suomessa syntyneiden S2-oppimäärää opiskelevien osuuden puolittamisen esimerkiksi noin 80 %:stä 40 %:in ja osoittaa tavoitteen saavuttamiseksi riittävät resurssit. Kajava Puntilan kannattamana teki seuraavan toivomuksen: Valtuusto toivoo, että vieraskielisten oppilaiden suomen kielen taitoa arvioidaan koulupolun aikana systemaattisesti yhteismitallisella testillä ja oppilaat valitaan yhdenvertaisesti suomen kielen taidon perusteella S2-oppimäärään sekä siirretään S1-oppimäärään silloin, kun kielitaito on riittävällä tasolla. Puntila Marttilan ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen 12.3. Valtuusto toivoo, että Kasvun ja oppimisen toimialalla etsitään kielitaitoa vahvistavia teknologisia tukiohjelmia ja tekoälyä hyödyntäviä innostavia oppimisratkaisuja. Tällaisilla keinoilla voidaan luoda myös yksilöllisiä oppimispolkuja, kasvattaa sanavarastoa ja vahvistaa motivaatiota oppia niin S1 kuin S2 ryhmissä. Puntila Marttilan ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen 12.4. Valtuusto toivoo, että Kasvun ja oppimisen toimialalla selvitetään keinoja miten niin S2 kuin S1 oppilaiden sanavaraston kehittymistä voisi systemaattisesti mitata. Näin voidaan tunnistaa ajoissa ne lapset, jotka tarvitsevat lisätukea kielen oppimiseen. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Sitten otettiin käsiteltäväksi toivomukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Aaltosen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kajavan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Kajavan ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 9 äänellä 55 ääntä vastaan, 11 äänestäessä tyhjää hylkäsi Kajavan toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Puntilan toivomusehdotus 12.3 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Puntilan 12.3 ehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät ei. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 36 äänellä 9 ääntä vastaan, 30 äänestäessä tyhjää hyväksyi Puntilan 12.3 toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Puntilan toivomusehdotus 12.4 hyväksyä yksimielisesti? Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.
Selostus
Juri Aaltonen ja 34 muuta valtuutettua jättivät 20.1.2025 valtuustoaloitteen, jossa on esitetty seuraavaa: Espoo tekee vertailun S1- ja S2-opetukseen osallistuneiden vieraskielisten lasten peruskoulun jälkeisten opintojen toteutumisesta. Espoo listaa keinoja, joilla voitaisiin varmistaa, että vieraskielisten lasten vanhemmat ymmärtävät S2-opetuksen valinnan vaikutuksen lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Espoo listaa keinoja, joilla S2-opetuksen valinneiden vieraskielisten lasten osuutta voitaisiin laskea merkittävästi, esimerkiksi puoleen nykyisestä. Koska valtuustoaloite on suoraan suunnattu vain suomen kielen osaamisen parantamiseksi, on vastaus valmisteltu suomenkielisen perusopetuksen tulosyksikössä ja käsitellään vain kasvun ja oppimisen lautakunnassa. Ruotsinkielisillä sivistyspalveluilla on ollut mahdollisuus kommentoida vastauksen sisältöä. Vastaus valtuustoaloitteeseen Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen 12 oppimäärästä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan S2-oppimäärän tehtävänä on muun muassa vahvistaa oppilaan opetuskielen taitoa, tarjota välineitä kielitaidon elinikäiseen kehittämiseen sekä tukea lapsen ja nuoren kasvua kieliyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, jolla on kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaalle sopivan oppimäärän määrittävät oppilasta opettavat opettajat oppilaan suomen kielen taidon perusteella. Oppilaan huoltajat päättävät kuitenkin oppimäärää koskevista valinnoista. Oppimäärän valinnassa on keskeistä, että oppilas saa hänelle parhaiten soveltuvaa opetusta. Espoossa oppilaan suomen kielen taidon taso ja hänelle sopiva suomen kielen oppimäärä pyritään määrittelemään mahdollisimman nopeasti hänen aloitettuaan koulussa. Alakoulussa oppilaan suomen kielen tason arvioinnissa hyödynnetään esimerkiksi luokanopettajan havainnointia erilaisissa kielenkäyttötilanteissa. Lisäksi oppilaalle teetetään suomen kielen alkukartoitus. Yläkoulussa hyödynnetään eri oppiaineiden opettajien havainnointia erilaisissa kielenkäytön tilanteissa sekä S2-opettajan tekemää alkukartoitusta. Oppilaan kielitaidon arvioinnissa sovelletaan kehittyvän kielitaidon tasojen kuvausasteikkoa (https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kehittyvan-kielitaidon-tasojen-kuvausasteikko). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan S2-oppimäärä voidaan vaihtaa suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärään (S1), kun oppilas on saavuttanut edellytykset sen oppimäärän mukaiseen opiskeluun. Myös Espoossa tavoitteena on, että mikäli oppilaan suomen kielen taito on kehittynyt hyvin, hän siirtyy perusopetuksen aikana S2-oppimäärästä S1-oppimäärään. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärällä ei ole suoraa vaikutusta oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin toisella asteella. Kun oppilas hakee yhteishaussa toisen asteen opintoihin, S2-oppimäärän arvosana on tasavertainen S1-oppimäärän arvosanan kanssa. Kaikki oppivelvolliset saavat toisen asteen opiskelupaikan suoritetusta äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä riippumatta (https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/jos-oppilaalle-valitaan-s2-oppimaara-voiko-se-estaa-tai-hidastaa-hanen). Korkeakoulut päättävät itse omat valintakriteerinsä, joissa voi olla hakukohdekohtaisia eroja ja muutoksia vuosittain. Vuosina 2023–2025 ylioppilastodistuksen perusteella tehtävässä suoravalinnassa S2-oppimäärän arvosana pisteytetään samoin kuin S1-oppimäärän arvosana muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kaikkien hakijoiden on osoitettava kielitaito siinä kielessä, joka on hakukohteen opetuskieli. Suomen kielen taidon voi osoittaa hyväksytysti suoritetulla S2-ylioppilaskokeella kaikissa hakukohteissa (https://yliopistovalinnat.fi/todistusvalinnan-pisteytykset-vuosina-2023-2025). Koska suoria vaikutuksia jatko-opintomahdollisuuksiin ei ole, peruskoulussa opiskellun äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän suhdetta oppilaan myöhempään menestykseen jatko-opinnoissa tai työelämässä ei ole tutkittu. Teknisistä ja tietosuojaan liittyvistä seikoista johtuen oppilaan peruskoulussa opiskeleman äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän yhdistäminen tietoon oppilaan sijoittumisesta jatko-opintoihin ei ole mahdollista käytössä olevan datan ja työkalujen avulla. Tilaston rakentaminen vaatisi pitkäjänteistä ammattitutkijoiden tutkimustyötä. Espoon kaupungilla ei ole mahdollisuutta toteuttaa tällaista tutkimusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan yksi S2-opetuksen keskeisistä tavoitteista on taata oppilaalle kielelliset valmiudet jatko-opintoihin. Nämä valmiudet taataan parhaiten silloin, kun oppilas saa hänelle tarkoituksenmukaista opetusta. Huoltajille tulee selventää S1- ja S2-oppimäärän väliset erot sekä se, ettei äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän valinta vaikuta oppilaan jatko-opintomahdollisuuksiin. Tähän liittyvä materiaali on valmisteilla. Kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään jo laajaa moniammatillista yhteistyötä huoltajien kanssa OVTES:in, opetus- ja lukuvuosisuunnitelman sekä oppilaitoksen sisäisen toimintaympäristön määrittelemällä tavalla. Yhteistyön tukena ovat myös tulkkauspalvelut sekä Monikulttuuristen opetuspalvelujen kulttuuriohjaajat ja asiantuntijat. Valtion ja kunnan eri toimijoiden on tehtävä laajaa yhteistyötä aikuisten vieraskielisten espoolaisten kotoutumisen tukemiseksi ja suomen kielen oppimiseksi, jotta eri oppimäärät ja suomalainen koulutusjärjestelmä tulevat huoltajille tutuiksi. S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden lähtökohdat perusopetuksessa opiskeluun ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, kuinka kauan oppilas on asunut Suomessa ja millaisessa kieliympäristössä hän on kasvanut. Vaikka oppilas olisi syntynyt Suomessa, hän ei välttämättä ole oppinut suomea. Joskus myös paluumuuttajat tarvitsevat tukea suomen kielessä. Akateemisen kielitaidon kehittymiseen menee 5–7 vuotta (Cummins, Jim 1996. Negotiating Identities: Education for Empowerment in a Diverse Society. Toronto: CABE, s. 62-63. DivEdin video What do school leaders need to know about students learning the school language suomenkielisin tekstityksin: https://www.youtube.com/watch?v=czOsfsDwfQQ). Suomen kielellä on oppiaineena erityinen asema olla samaan aikaan sekä oppimisen kohde että väline oppia eri oppiaineiden sisältöjä. Eri oppiaineissa kieltä käytetään eri tavoin. Jokaisella oppiaineella on oma sanastonsa ja tekstityyppinsä, jota tulee osata tulkita ja tuottaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan S2-oppimäärään kuuluu kielen käyttäminen muun oppimisen tukena -kokonaisuus, joka tukee oppilaan suomen kielen ja eri oppiaineiden sisältöjen oppimista. Opettajan tulee huomioida opetuksessaan kielitietoinen opetus jokaisessa oppiaineessa ja oppimäärässä. Henkilöstösuunnittelussa on varmistettava riittävän ja pätevän henkilöstön palkkaaminen. On tärkeää, että S2-opetusta antaa muodollisesti kelpoinen S2-opettaja. Tarvittaessa tulee järjestää luokanopettajille ja suomen kielen ja kirjallisuuden opettajille mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja pätevöitymiseen myös suomi toisena kielenä opettajiksi. Kun opettajalla on pätevyys opettaa sekä S1- että S2-oppimääriä, opetuksen järjestäminen ja oppilaan siirtyminen eri oppimäärästä toiseen toimii tarkoituksenmukaisesti ja oppilas saa hänen taidoilleen parhaiten sopivaa opetusta. Lisäksi tarvitaan täydennyskoulutusta kielitietoisesta opetuksesta. Opettajien työssä jaksamista ja koulutuksiin osallistumista tukee mahdollisuus osallistua työpäivän aikana sekä maksuttomuus. Tämän järjestämiseksi tarvitaan lisäresurssia. Espoossa opettajien tukena ovat kielitietoisen, S2- ja oman äidinkielen opetuksen kehittäjäopettajat. Kehittäjäopettajat järjestävät myös koulutuksia ja pedagogisia kahviloita. Kehittäjäopettajien toiminta on saanut paljon kiitosta opettajilta ja rehtoreilta. Koulutusten ja neuvonnan kysyntä on lisääntynyt. Jotta lisääntyneeseen kysyntään voidaan vastata, tulee kehittäjäopettajien toimintaan varata lisää resurssia. Monikulttuurisissa opetuspalveluissa on tehty seikkaperäinen prosessikuvaus ja ohje S2-oppimäärästä S1-oppimäärään siirtymiseksi. Ohjeistuksesta on tiedotettu koulujen henkilökuntaa aktiivisesti eri kanavissa. Tiedottamista jatketaan. Oman äidinkielen osaaminen tukee muiden kielten oppimista ja muissa oppiaineissa menestymistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan: ”Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta.” Tällä hetkellä Espoo tarjoaa oman äidinkielen opetusta 49 eri kielessä. Espoon suomenkielisen perusopetuksen oppilaat puhuvat yli sataa äidinkieltä. On tärkeää varmistaa, että mahdollisimman moni oppilas saa oman äidinkielen opetusta pedagogisesti hyvin toimivassa opetusryhmässä. Lukuvuonna 2024–2025 suomenkielisessä perusopetuksessa on tehty laaja kartoitus äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen kahta oppimäärää (S1 ja S2) opiskelevista Suomessa ja ulkomailla syntyneistä suomenkielisistä ja vieraskielisistä oppilaista. Kartoituksen tuloksena osoittautui, että suomenkielisessä perusopetuksessa lukuvuonna 2024–2025 noin 83 % kaikista Suomessa syntyneistä vieraskielisistä oppilaista opiskeli S2-oppimäärää. Tämän ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arvioinnista nousseiden tietojen perusteella suomenkielisessä perusopetuksessa on käynnistetty uusia kehittämistoimia. Uuden valtuustokauden tavoitteeksi ehdotetaan Suomessa syntyneiden S2-oppimäärää opiskelevien oppilaiden osuuden puolittuminen noin 80 %:sta 40 %:iin. Ensimmäisenä toimenpiteenä on Suomessa syntyneiden vieraskielisten koulutulokkaiden suomen kielen oppimäärän valintaprosessin tarkentaminen yhteistyössä Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kanssa. Opettajien perehdyttäminen ja osaamisen kehittäminen vaatii lisää resurssia niin ajallisesti kuin taloudellisesti. Myös rehtoreiden osaamista ja johtamista tulisi tukea tarkoituksenmukaisella resurssilla. Kehittämistoimien yhteydessä kartoitetaan S2-oppimäärää opettavien opettajien kelpoisuudet. On varmistettava, että vieraskielisten oppilaiden suomen kielen oppimiseen, kotoutumiseen ja yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi kasvamiseen panostetaan pitkäjänteisillä ratkaisuilla ja riittävällä resursoinnilla. Kielitietoisuuden omaksumiseksi ja juurtumiseksi espoolaisissa kouluissa tarvitaan riittävästi laadukasta ja pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä kaikilla ammatillisilla tasoilla.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kasvun ja oppimisen lautakunta 04.06.2025 § 131
Päätösehdotus Esittelijä Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Narvo-Akkola Merja Kasvun ja oppimisen lautakunta antaa selostusosan mukaisen lausunnon valtuutettu Juri Aaltosen ja 34 muun valtuutetun 20.1.2025 jättämään valtuustoaloitteeseen vieraskielisten oppilaiden suomen kielen osaamisen parantamiseksi. Päätös Kasvun ja oppimisen lautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 16.06.2025 § 206
Päätösehdotus Esittelijä Kasvun ja oppimisen toimialajohtaja Narvo-Akkola Merja Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Juri Aaltosen ym. 20.1.2025 jättämään valtuustoaloitteeseen vieraskielisten oppilaiden suomen kielen osaamisen parantamiseksi sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Liitteet
- Liite 1 Äänestyslistat § 104
- Oheismateriaali 1 Valtuustoaloite vieraskielisten oppilaitten suomen kielen osaamisen parantamiseksi
- Oheismateriaali 2 Oman äidinkielen osaaminen oppimisen identiteetin ja osallisuuden tukena
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Espoon kaupungin päätöksenteko (Dynasty)