Kaupunkisuunnittelulautakunta · 30.9.2026

Siikjärvenpelto, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 640301, 76. kaupunginosa Siikajärvi

Diaarinumero: 2873/10.02.03/2023
Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin ilman äänestystä.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Siikjärvenpellon asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 640301, 2 hyväksyy 6.5.2026 päivätyn ja 30.9.2026 muutetun Siikjärvenpelto – Siikjärviåkern asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 7559, 76. kaupunginosassa Siikajärvi, alue 640301.

Käsittely

Keskustelun aikana Kerola teki seuraavan hylkäysehdotuksen: ”Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hylätä Siikjärvenpellon asemakaavan muutoksen, koska asemakaavan ehtona ei ole kunnallistekniikan ulottaminen alueelle. Espoossa ei ole hyväksytty yhtään asemakaavaa, jossa jätevesien puhdistuksen olisi sallittua perustua erillisen jätevedenpuhdistamoon. Kaava ei riittävässä määrin varmista, että jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää myös jatkossa. Kaavamääräykset sallivat puhdistettujen jätevesien ohjaamisen avo-ojien kautta Heinäslampeen, mikä vaarantaa arvokkaan luontokohteen tilan. Määräykset edellyttävät vain, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni. Puhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuoja ja tasauslammikko aiheuttaa terveysriskin alueella liikkuville. Perustelut: 1. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa lastensuojelulaitoksen sekä sen toimintaan liittyviä työ-, harraste-, asunto- ja huoltotiloja. Asumisen ei tarvitse liittyä lastensuojelulaitoksen toimintaan. Kaavaselostuksen mukaan rakennusoikeudesta on nyt käytetty alle puolet ja asemakaava mahdollistaa alueelle 3–4 uutta asuntoa ja toimintaa tukevaa muuta rakentamista. Kaavaselostuksen mukaan jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on maksimissaan 99 henkilöä. Asemakaavoitettavan kiinteistön lisäksi puhdistamoa käyttää myös Siikajärven puolella oleva kiinteistö, jolla olleet rakennukset on nyt purettu. Molempien kiinteistöjen yhteenlaskettu asukasvastineluku olisi tällä hetkellä noin 40 henkilöä ja käyttäjämäärä nousisi laskennallisesti enintään 46 henkilöön. Yhtenä perusteluna tähän on esitetty, että lastensuojelutoimintojen on tarkoitus sijoittua olemassa olevaan majoitusrakennukseen. Asemakaavan määräykset eivät riittävästi varmista, että jätevedenpuhdistamon maksimikapasiteettiä ei ylitetä. Siikajärven puolella olevalle kiinteistölle tulee todennäköisesti uusia rakennuksia ja myös asemakaavoitettavan kiinteistön käyttäjämäärät voivat kasvaa hakijan esittämiä arvioita suuremmiksi. Lastensuojelulain 59 § rajoittaa vain samaan rakennukseen sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärän 24:ään, mutta ei estä sijoittamista kiinteistöllä oleviin muihin rakennuksiin. 2. Jätevedenpuhdistamoa koskevat vaatimukset Kaavamääräyksen mukaan alueen jätevedet tulee käsitellä asianmukaisella tavalla. Nykyisten ja uusien rakennusten jätevedet on hoidettava niin, että vesistöihin johtuva rakennekuorma on mahdollisimman pieni. Kaavaselostuksen mukaan puhdistetut jätevedet ohjataan ojien kautta Heinäslampeen. Vaikka Espoon kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunta/ympäristönsuojelu valvoo puhdistamon toimintaa säännöllisesti, vuonna 2015 puhdistamosta pääsi valumaan Heinäslampeen puhdistamattomia jätevesiä. Lupa- ja valvontavirasta (LVV) tuo lausunnossaan esille, että kaava-alueen aikaisemmassa vaiheessa asemakaavan muutos kaatui oikeuskäsittelyssä jätevesihuollon kysymyksiin. LVV:n mukaan kaavaselostuksessa tulisi arvioida tarkemmin jäteveden puhdistamon käsiteltyjen vesien vaikutusta lähialueiden pintavesiin, kuten Heinäslampeen, sen laskuojaan ja Sahajärveen. Alueen käytössä tulisi myös huomioida jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien purkuojan ja tasauslammikoiden aiheuttama terveysriski alueella liikkuville”. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että ehdotus kaavan hylkäämisestä raukeaa kannattamattomana ja lautakunta on hyväksynyt asian esittelijän ehdotuksen mukaisena.

Selostus

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kiinteistöllä nykyisin poikkeamisluvalla toimivan lastenkodin toiminnan jatkuminen käyttötarkoitusta muuttamalla. Asemakaavamuutoksen yhteydessä suojellaan alueella sijaitseva vanha navettarakennus. Navetalle osoitetaan rakennusoikeus, jonka myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 400 k-m2. Lisäksi mahdollistetaan kaava-alueella sijaitsevan asuinpientalon pysyminen asuinkäytössä. Kaava mahdollistaa myös lastenkotitoimintojen kehittämisen alueella lisärakentamisen muodossa. Rakennusoikeutta on yhteensä 2 285 k-m2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Siikjärvenpelto - Siikjärviåkern, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7559, käsittää osan korttelia 76002, 76. kaupunginosassa Siikajärvi, alue 641301. Aloite ja vireilletulo Alueen kaavoitusta on hakenut alueen maanomistaja, 21.08.2023 kirjatulla hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineiston nähtävilläolokuulutuksen yhteydessä 18.3.2024. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 18.3.2024. Alueen nykytila Kaavamuutos koskee korttelin 76002 pohjoisosassa olevaa kiinteistöä. Alue on nykyisin opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Alueella sijaitsee vuonna 1982 rakennettu majoitusrakennus, vuonna 1967 rakennettu kahden asunnon talo ja kaksi talousrakennusta 1900-luvun alusta, joista toinen on hyvin säilynyt ja näyttävä navettarakennus, sekä alueen käyttöä palvelevia pysäköintikenttiä. Osa alueesta on luonnontilaista. Majoitusrakennuksessa on toiminut lastenkoti vuoden 2020 keväästä lähtien Espoon kaupungin rakennusvalvonnan myöntämällä tilapäisellä luvalla. Maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Maakuntakaava Espoon alueella on voimassa Uusimaa-kaava 2050 ja sen osana Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Uusimaa 2050 -kaavassa kaavamuutosalue sijaitsee ns. valkoisella alueella, eli sen maankäyttöä ohjaavat yleiset suunnittelumääräykset. Yleiskaava Alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I. Kaava sai lainvoiman vuonna 1997. Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu yksityisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PK). Alueella on vireillä Espoon yleiskaava 2060. Kaava koskee koko Espoota. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 3.6.-3.9.2024. Yleiskaava 2060 luonnoksessa alue on merkitty VPM-merkinnällä (virkistyksen, palveluiden ja matkailun alue). Asemakaava Alueella on voimassa Siikajärvi I -asemakaava (lainvoimainen 13.1.1981). Kortteli 76002 on siinä osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Rakentamiselle osoitetut alueet sijoittuvat pääosin nyt uudelleen kaavoitettavalla kiinteistölle korttelin pohjoisosassa. Merkittävä osa korttelia on osoitettu istutettavaksi alueenosaksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 6.5.2026. Ehdotus oli nähtävillä MRA 27 §:n mukaisesti 25.5-23.6.2026. Nähtävilläloloaikana ei järjestetty erillistä asukastilaisuutta. Nähtävilläoloaikana jätettiin yhdeksän lausuntoa tai kannanottoa. Muistutuksia saatiin yksi kappale. Muistutus oli paikalliselta asukasyhdistykseltä. Muistutuksessa nostettiin esiin asukkaiden huolta alueen vesihuollosta ja luontoarvoista. Asukasyhdistys näki, että kaavan ehtona tulisi olla kunnallistekniikan ulottaminen alueelle. Muistutus oli hyvin samansuuntainen, kuin asukasyhdistyksen osallistus- ja arviointisuunnitelmasta jätetty muistutus. Lausunnon tai kannanoton antoivat Lupa- ja valvontavirasto, Uudenmaan Elinvoimakeskus, Espoon seudun ympäristöterveys, Espoon Ympäristönsuojelu, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos sekä Caruna Espoo Oy. Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskukselta pyydettiin lausuntoa, mutta he eivät nähneet tarvetta lausunnon antamiselle. Lausunnoissa ja kannanotoissa kaavaehdotus nähtiin toteuttamiskelpoisena. Lupa- ja valvontaviraston (LVV) lausunnossa suositeltiin lisäämään erillinen määräys tai määräyksiä alueen vesihuollon järjestämisestä sekä hulevesien käsittelystä, sillä kaava-alue ei ole kunnallisen vesihuollon piirissä, vaan vesihuolto nojautuu porakaivoon ja omaan jätevedenpuhdistamoon. LVV suositteli myös maalämpökaivojen kieltämistä alueella, ettei porokaivon vedenlaatu vaarannu. Lausunnossa kehotettiin myös huomioimaan velvoite olla yhteydessä valvovaan viranomaiseen maanrakennustöiden yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että alueen maaperä saattaa olla paikoitellen pilaantunutta. Kaavamääräyksiin tehtiin tarkistuksia saatujen lausuntojen ja muistutuksen perusteella. Sanamuodoista ja määräysten sisällöstä keskusteltiin Espoon kaupungin Ympäristönsuojelun kanssa. Tarkistukset liittyivät määräyksiin pilaantuneista maista, vesien käsittelystä sekä maalämmöstä. Määräyksiin tehdyt tarkistukset vastaavat osaltaan muistutuksessa esitettyihin huoliin sekä lausunnoissa ja kannanotoissa esitettyihin suosituksiin. Alueen vesihuoltoratkaisusta on neuvoteltu viranomaisten kanssa koko kaavaprosessin ajan ja se nähtiin annetuissa lausunnoissa ja kannanotoissa riittävänä. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavan muutoksella opetustoiminta palvelevien rakennusten korttelialue (YO) muutetaan sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS-1). Korttelialueelle on mahdollista sijoittaa lastensuojelun yksikkö ja sitä tukevia toimintoja. Kaavaehdotusta tehdessä ei ole vielä tarkasti tiedossa minkälaisia toimintoja alueelle sijoitetaan. Kaavamuutoksen tärkeimpänä prioriteettina on, että nykyinen lastenkoti voi jatkaa toimintaa alueella. Lastenkodin tukitoiminnot voivat olla esimerkiksi yhteiskäyttötiloja, harrastetiloja tai esimerkiksi tuettua asumista, joka linkittyy lastenkodin toimintaan. Korttelialueille on myös osoitettu istutettavia ja säilytettäviä alueenosia. Säilytettävän alueenosan rajaus noudattaa luontoselvityksessä esitetyn metsäkuvion rajoja. Kaava-alueella on valmis sähköverkko, mutta ei kunnallista vesihuoltoa. Alueen vesihuolto nojautuu kiinteistökohtaisiin tai useamman kiinteistön yhteisiin ratkaisuihin. Kaavamuutoksen myötä alueelle ei ole tarkoitus rakentaa uutta kunnallistekniikkaa. Kunnallistekniikan toteutuminen alueelle lähitulevaisuudessa ei ole realistista, kun huomioidaan Siikajärven alueen maankäyttö ja sen tulevaisuusnäkymät. Alueen vesihuolto nojaa olemassa oleviin kiinteistökohtaisiin ratkaisuihin, jotka on todettu saaduissa lausunnoissa riittäviksi. Kaavassa on annettu erillisiä määräyksiä liittyen vesihuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Määräykset koskevat jätevesien käsittelyä ja käyttöveden ottamiseen liittyvän vedenottamon turvaamista mm. huomioimalla hulevesien asianmukainen käsittely. Kaavassa on myös tarkasteltu alueen tonttiliittymiä ja tonttiliittymät on osoitettu liikenneturvallisuuden näkökulmasta järkevämpiin paikkoihin. Muutoin kaava-alueen tontin katualueen puoleinen raja on liittymäkieltoaluetta. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, ettei asemakaavan muutokseen liity maankäyttösopimusta Selvitykset Espoo Siikjärvenpelto Asemakaavan luontoselvitys, Enviro Oy, 2024. Espoo Siikjärvenpelto Asemakaavamuutosalueen tarkkuusinventointi, Museovirasto Arkeologiset kenttäpalvelut, 2024. Selvitys maaperästä todetuista haitta-aineista Siikajärventie 101, Vahanen Environment Oy, 2021. Perittävät maksut Kaavahankkeesta ei peritä kaavoitus- ja kuulutuskustannuksia. Hyväksyminen Hallintosäännön mukaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy muun kuin vaikutuksiltaan merkittävän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, joihin ei liity maankäyttösopimusta. Jatkokäsittely - Ote ilman liitteitä: hakija. - Ote ja liitteet: Lupa- ja valvontavirasto ja Elinvoimakeskus - Vastineet muistutusten jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. - Tieto hyväksymispäätöksestä niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat MRA 94 §:n mukaan sitä pyytäneet. Täytäntöönpanokirje, kun kaava on lainvoimainen - Hakija - Lupa- ja valvontavirasto ja Elinvoimakeskus - Uudenmaan liitto

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunkisuunnittelulautakunta 06.05.2026 § 56

Päätösehdotus Esittelijä Kaupunkisuunnittelujohtaja Hokkanen Torsti Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Mielipiteet, kannanotot ja lausunnot on annettu Siikjärvenpellon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavan valmisteluaineistosta, alue 641301 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 8.4.2026 päivätyn Siikjärvenpelto – Siikjärviåkern asemakaavan muutosehdotuksen piirustusnumero 7559, 76. kaupunginosassa Siikjärveneplto, alue 641301, 3 asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Esittelijä muutti pohjaesitystään päätöskohdan 3 osalta siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot, erityisesti vesihuollon osalta. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän kokouksessa tarkistama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Liitteet

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Espoon kaupungin päätöksenteko (Dynasty)