Kaupunginhallitus · 28.9.2026
Valituslupahakemus ja valitus korkeimmalle hallinto-oikeudelle Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä Metsälammentien asemakaavan asiassa
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin.
Ehdotukset
Vastaehdotus
Muutetaan päätösehdotus seuraavaan muotoon: Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 9.9.2026, 6104/2026 2 toteaa, että kaupunki tyytyy Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen eikä hae korkeimmalta hallinto-oikeudelta siihen valituslupaa.
Ehdottaja: Nevanlinna · Kannattajat: Partasen
Äänestykset
Äänestys 1
- Jaa 10
- Ei 4
- Tyhjä 0
- Poissa 1
Tulos: Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| VAS | 0 | 1 | 0 | 0 |
| SDP | 3 | 0 | 0 | 0 |
| VIHR | 0 | 3 | 0 | 0 |
| RKP | 2 | 0 | 0 | 0 |
| KOK | 5 | 0 | 0 | 1 |
Kaikki äänet (15)
| Jäsen | Ääni |
|---|---|
| Elina RodriguezVAS | Ei |
| Juri AaltonenSDP | Jaa |
| Helena MarttilaSDP | Jaa |
| Markku SistonenSDP | Jaa |
| Inka HopsuVIHR | Ei |
| Risto NevanlinnaVIHR | Ei |
| Henna PartanenVIHR | Ei |
| Nina af HällströmRKP | Jaa |
| Karin CederlöfRKP | Jaa |
| Simon EloKOK | Poissa |
| Mervi KatainenKOK | Jaa |
| Kerttu-Liisa KilpijokiKOK | Jaa |
| Tere SammallahtiKOK | Jaa |
| Joel VanhanenKOK | Jaa |
| Emma-Stina VehmanenKOK | Jaa |
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 9.9.2026, 6104/2026 2 toteaa, että kaupunki ei tyydy Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen ja hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta siihen valituslupaa 3 valtuuttaa kaupunkiympäristön toimialajohtajan tai määräänsä toimittamaan muutoksenhakukirjelmän korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valitusluvan peruste ja valituslupahakemus Valitusluvan hakemisen perusteena on oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 111 §:n 1 momentin 1 kohta: Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Kyse on siitä, että laissa ei ole säädetty määräaikaa kaavoituksen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyn vanhentumiselle. Laki tai asetus eivät edellytä kaavaehdotuksen asettamista uudelleen nähtäville pelkästään ajan kulumisen vuoksi. Hallinto-oikeuden päätös merkitsee kuitenkin tällaisen velvollisuuden muodostumista. Hallinto-oikeus on kumonnut kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen vuorovaikutusmenettelyyn liittyvän kokonaisarvioinnin perusteella, vaikka on itsekin todennut päätöksessään, ”että mikään edellä mainittu yksittäinen vuorovaikutukseen liittyvä seikka ei sellaisenaan johtaisi siihen, että vuorovaikutusmenettelyä olisi pidettävä lainvastaisella tavalla puutteellisena”. Valituksenalaisessa asiassa kaavaehdotus on ollut nähtävillä 14.8.-12.9.2017 osana laajempaa aluerajausta (Miilukorpi II asemakaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.1.2025 ja saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 22.11.2022, H3277/2022). Valituksenalaisen ja laajemman osa-alueen muutosta koskien on kuultu kirjeitse maanomistajia 9.4.-23.4.2018. Metsälammentien asemakaavan alue on maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi rajattu pois laajemmasta aluerajauksesta Miilukorpi II asemakaavan hyväksymisvaiheessa. Metsälammentien asemakaava on hyväksytty 25.8.2025 sekä uudelleen ELY-keskuksen oikaisukehotuksen jälkeen 15.12.2025. Valituksenalaisen asemakaavan viimeisimmästä vuorovaikutusvaiheesta kaavan hyväksymiseen on maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi kulunut keskimääräistä pidempi aika, noin seitsemän vuotta. Asemakaava on kuitenkin laadittu noudattaen kaikkia lain edellyttämiä menettelyvaiheita. Säännösten tarkoitus on toteutunut kaavan laadinnan aikana siten kuin laki edellyttää. Valituksenalaisen kaavan alueen hyväksyminen on viivästynyt alkuperäisestä kokonaisuudesta maankäyttösopimusneuvottelujen vuoksi, ja kaava on hyväksytty myöhemmin itsenäisellä päätöksellä. Hyväksyttävän asemakaavan tulee itsenäisesti täyttää laissa säädetyt sisältövaatimukset, silloinkin kun asemakaava on alun perin tullut vireille laajemmalla aluerajauksella. Osallisilla tulee olla laissa tarkoitettu ja oikeuskäytännössä vakiintuneesti määritelty mahdollisuus saattaa mielipiteensä kaavoittajan tietoon kaavan sisällön valmistelun aikana. Valituksenalainen asemakaava täyttää perustellusti nämä vaatimukset. Vuorovaikutusmenettelyssä ei ole sellaista puutetta, joka merkitsisi kaavan hyväksymispäätöksen olevan lainvastainen. Selvyyden vuoksi todetaan, että osallinen, jonka valituksesta hallinto-oikeus on kumonnut päätöksen, ei ole pyytänyt tietoa kaavan hyväksymispäätöksestä ehdotuksen nähtävilläolon tai kirjeitse kuulemisen yhteydessä. Menettelyssä ei ole puutteellisuutta tältäkään osin. Vaikka hallinto-oikeuden ratkaisu perustuu kokonaisharkintaan voimassa olevien säännösten tarkoituksesta, merkitsee se tosiasiallisesti määräaikaa valmisteluvaiheen läpikäyneen asemakaavan hyväksymiselle, tai maankäyttösopimusneuvottelujen kestäessä sellaisen uuden vuorovaikutusta koskevan menettelyvaiheen edellyttämistä, josta ei ole säädetty voimassa olevassa laissa. Tapauksessa on laissa tarkoitettu peruste saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Asian tausta ilmenee tarkemmin hallinto-oikeuden päätöksestä ja kaavaselostuksesta. Valitus Kaupunginhallitus viittaa asiassa aiemmin esittämäänsä ja katsoo, että hallinto-oikeuden päätös on virheellinen ja tulee kumota. Kaupunginhallitus pyytää kunnioittavasti, että korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja ensisijaisesti tutkii valitukset kokonaisuudessaan, kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja pysyttää kaupunginhallituksen päätöksen, tai toissijaisesti palauttaa asian hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
Käsittely
Nevanlinna Partasen kannattamana teki seuraavan muutosesityksen: Muutetaan päätösehdotus seuraavaan muotoon: Kaupunginhallitus 1 merkitsee tiedoksi liitteenä olevan Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen 9.9.2026, 6104/2026 2 toteaa, että kaupunki tyytyy Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen eikä hae korkeimmalta hallinto-oikeudelta siihen valituslupaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 4 ääntä vastaan hylänneen Nevanlinnan ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä.
Selostus
Kaupunginhallitus on 25.8.2025, sekä uudelleen ELY-keskuksen oikaisukehotuksen jälkeen 15.12.2025, hyväksynyt 8.11.2017 päivätyn ja 25.8.2025 muutetun Metsälammentie - Skogsträskvägen asemakaavan. Helsingin hallinto-oikeus on 9.9.2026 kumonnut kaupunginhallituksen päätöksen vuorovaikutusta koskevalla valitusperusteella. Valituslupahakemuksessa ja valituksessa katsotaan, että asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on laissa tarkoitettu peruste ja että hallinto-oikeuden päätös tulee kumota.
Liitteet
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Espoon kaupungin päätöksenteko (Dynasty)